Musiikkitalo tulossa Helsinkiin

Helsinkiin rakennetaan musiikkitalo. 94 miljoonaa euroa maksavaan musiikkitaloon tulee tilat Radion sinfoniaorkesterille, Helsingin kaupunginorkesterille ja Sibelius-Akatemialle. Muut hankkeeseen osallistujat eli Helsingin kaupunki ja valtio ovat päättäneet panoksestaan aikaisemmin. Yle päättää rahoituksesta ensi syksynä.

Yleisradion hallintoneuvosto teki tänään periaatepäätöksen osallistumisestaan talon rahoitukseen. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Laukkanen kertoi, että Yle teki periaatteellisen linjauksen, jonka mukaan hankkeeseen kannattaa osallistua. Edellytyksenä on kuitenkin, että Ylen rahoitusnäkymät selkenevät.
-Tämä päätös on selvä signaali kumppaneillemme, Helsingin kaupungille ja valtiolle, että mukana ollaan, sanoo Laukkanen. Yle pitää rahoituksen edellytyksenä, että sen pitkän aikavälin rahoitus on kunnossa.

Musiikkitalon rakennuspaikka on Mannerheimintien varrella vastapäätä Eduskuntataloa. Talon rakentaminen alkaa vuonna 2006 ja se on valmis vuonna 2008. Varsinaisiin rakennustöihin ei ryhdytä ennen kuin Töölönlahden asemakaavasta vireillä oleva valitusasia on ratkennut.

Muut hämmästyneitä

Ylen hallintoneuvoston "periaatteellinen myönteinen" kanta hämmentää hankkeen muita osapuolia. Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minerva Krohn tulkitsee päätöstä niin, että Ylen kanta on myönteinen, mutta rahoitus on vielä auki.
-Ja jos ei ole päätetty rahasta, ei ole päätetty myöskään mukaantulosta, hän kommentoi puhelimitse STT:lle.

Krohn suhtautuu rahoituksesta tehtäviin lisäselvityksiin myönteisesti, mutta hänen mukaansa ne eivät voi olla kovin laajoja. Lopullisen päätöksen siirtyminen syksyyn ei Krohnin mukaan paljon vaikuta koko hankkeeseen, mutta pikainen päätös olisi toivottava.
-Ei tällainen voi kauhean pitkään lykkääntyä. Joko toteutetaan tai sitten tämä kaatuu. "Ilman Yleä taloa ei tule"

Yliarkkitehti Tuulikki Terho opetusministeriöstä pitää Yleisradion päätöstä hankkeelle erinomaisen myönteisenä.
-Joka tapauksessa tämä on myönteinen ratkaisu ja mahdollistaa seuraavien askeleiden ottamisen. Tulkitsen tämän niin, että Yleisradio suostuu hankkeeseen ryhtymiseen ja katsoo, että sen suunnittelu voidaan käynnistää.

Hanke on kestänyt jo yli 10 vuotta

Ajatus musiikkitalosta lähti liikkeelle tilanpuutteesta kärsivässä Sibelius-Akatemiassa vuonna 1992. Kaksi

Helsingin musiikkitalon pienoismalli

vuotta myöhemmin hanketta lähdettiin kehittelemään akatemian, Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin yhteistyönä. Aikomuksena oli rakentaa talo, jossa musiikin ammattilaiset ja alan opiskelijat voisivat kohdata. Hanketta siivitti myös se tosiasia, että helsinkiläiseltä yleisöltä puuttui hyvä konserttisali.

Opetusministeriö asetti vuonna 1995 työryhmän laatimaan ehdotusta musiikkitalosta. Sen kokonaishinnaksi arvioitiin tuolloin 390 miljoonaa markkaa (n. 65 milj. euroa) ja pinta-alatarpeeksi laskettiin noin 32 000 kerrosneliömetriä. Työryhmän ehdotuksesta perustettiin neuvotteluryhmä, joka teetti arkkitehtitoimistolla selvitykset musiikkitalon sijoitusvaihtoehdoista. Kolmesta vaihtoehdosta neuvotteluryhmä päätyi esittämään rakennusta Mannerheimintien varrella olevalle tontille Eduskuntataloa vastapäätä.

Helsingin kaupunki tuli mukaan hankkeeseen vuonna 1997. Kaupunginhallitus puolsi silloisessa lausunnossaan kaupunginorkesterin tilojen sisällyttämistä musiikkitalohankkeeseen. Yleisradio päätti osallistua talon suunnitteluun vuotta myöhemmin.

A mezza voce

Hankkeen osapuolet, Suomen valtio, Helsingin kaupunki ja Yleisradio, järjestivät vuonna 1998 talosta arkkitehtuurikilpailun. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio ehdotuksellaan "a mezza voce" eli suomeksi "puoliääneen".

Suunnittelutyö vaati asemakaavamuutosehdotuksen, joka tehtiin syksyllä 2000. Töölönlahden asemakaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kilpailun jälkeen hanketta valmisteli valtion Senaatti-kiinteistöjen johdolla toiminut työryhmä. Se on huolehtinut mm. kustannusarvion tarkistuksista ja tehnyt luonnokset yhtiöjärjestykseksi ja osakassopimukseksi.

Musiikkitalon rakennuskustannukset ovat tarkentuneet 94 miljoonaksi euroksi. Tästä Yleisradion osuus on 24,6 miljoonaa euroa, Helsingin kaupungin 24,3 miljoonaa euroa ja valtion 45,1 miljoonaa euroa.

Kansalaiset eivät pidä tarpeellisena

Kansalaisten enemmistö ei ole ollut täysin vakuuttunut musiikkitalon tarpeellisuudesta. Iltalehden helmikuussa teettämän kyselyn mukaan vain 19 prosenttia suomalaisista pitää talo tarpeellisena. Peräti 69 prosenttia yli tuhannesta kyselyyn vastanneesta katsoo, että rahat tarvittaisiin kipeämmin muualla.

Vasemmistoliiton ja keskustan kannattajat arvostelevat hanketta kärkkäimmin. Talohanke on herättänyt erimielisyyttä myös Helsingin poliittisten päättäjien keskuudessa. Hanke läpäisi kaupunginhallituksen aikanaan kokoomuksen, demareiden ja kolmen vihreän äänin. Sitä vastustivat vasemmistoliito, RKP, kristillisdemokraatit ja yksi vihreä.

Vastustajien mielestä musiikkitalohanke on niin kallis, ettei Helsingillä tässä vaiheessa ole siihen varaa. Kaupunginvaltuusto väänsi asiasta lopullista päätöstä useita tunteja viime viikolla. Hanke hyväksyttiin lopulta äänin 55-24.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 17.02.2004).

(Huomenta Suomi 18.02.2004).