MTV3 Uutisen kysely: Yllättävän moni kannattaa palkatonta sairauspäivää

Suomalaisten enemmistö ei haluaisi Ruotsin mallin mukaista järjestelmää, jossa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton. Varsinkin työnantajapuoli on väläyttänyt Suomessa tällaista keinoa poissaolojen vähentämiseksi.

MTV3 Uutisten kyselyssä 55 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Suomessa sairauslomissa ei pitäisi ottaa käyttöön palkatonta karenssipäivää.

Vastaajista 40 prosenttia kuitenkin kannattaa tällaista järjestelmää. Vastaukset yrittäjien ja työntekijöiden välillä vaihtelevat suuresti. Yrittäjistä noin 70 prosenttia on mallin kannalla, työntekijöistä vain noin 30 prosenttia.

– Suomessa tilanne on se, että suhteessa ihmisten varsin hyvään terveyteen tai jopa onnellisuuteen, meillä on yllättävän paljon poissaoloja työpaikoilla. Jos me ei siihen muuta ratkaisua löydetä, niin tämä karenssipäivä voi olla yksi ratkaisu, EK:n ylilääkäri Jan Schugk sanoo.

SAK sen sijaan vastustaa palkatonta karenssipäivää.

– Sairauspoissaolot ovat vain mittari, joka kertoo taustalla olevasta ongelmasta eli työkyvyttömyydestä. Oleellista on puuttua nimenomaan niihin työkyvyttömyyden syihin ja tekijöihin, jotka johtavat sairauspoissaoloihin, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo.

Samassa kyselyssä 82 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ole koskaan ilmoittautunut sairaaksi ilman todellista syytä. Yhteensä 17 prosenttia kuitenkin myöntää, että näin on tullut tehtyä ainakin yksittäisiä kertoja.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, mitkä syyt ovat hyväksyttäviä ottaa sairauslomaa. Väsymys (17 %), työpaikan ikävä ilmapiiri (16 %) ja ongelmat kotona (16 %) listattiin kaikista hyväksytyimmiksi syiksi. Myös sydänsurut (7 %) ja krapula (4 %) koettiin jossain määrin riittäviksi syiksi olla pois töistä.

Suuri enemmistö eli 67 prosenttia kuitenkin ajattelee, että mikään edellisistä syistä ei ole hyväksyttävä syy ottaa sairauslomaa.

Tutkimuksen teki MTV3:n toimeksiannosta Think If Laboratories Oy. Se toteutettiin verkkopaneelissa 30.3. - 3.4. välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi noin 2 000 täysi-ikäistä suomalaista, virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

    Uusimmat