MTV3:n nettivieraat nokkapokkasilla - Ojala torppaa Kiviniemen yhteiskuntasopimuksen

Ojala torppaa yhteiskuntasopimuksen vastauspuheenvuorossaan Kiviniemen eiliseen MTV3:n uutisten blogikirjoitukseen.

Kiviniemi käsitteli kirjoituksessaan keskustan talousohjelmaa ja totesi, että kaikkien suomalaisten tulisi tulevalla vaalikaudella sitoutua yhteiskuntasopimukseen. Tämä tarkoittaa Kiviniemen mukaan sitä, että omien etujen yksisilmäisen ajamisen sijaan olisi ajateltava koko Suomen etua.

Ojalan mukaan nojaaminen yhteiskuntasopimukseen on kuitenkin nykyoloissa utopiaa.

- Keskustan talousohjelma sisältää paljon hyviä ja kannatettavia asioita, mutta sen peruslähestymiskohta on väärä, Ojala toteaa.

Hänen mukaansa hallituksen pitäisi uskaltaa käydä rohkeasti kulujen kimppuun.

- Pitäisi olla rehellinen ja rohkea. Liiat kulut pitää leikata, jotta pärjätään kansantaloutena markkinoilla. Sieltä ne kasvun eväät löytyvät, Ojala toteaa kirjoituksessaan.

Yhteiskuntasopimus ei ole realismia

Pääministeri Kiviniemen nettivieraskolumni perustui Keskustapuolueen toissa päivänä julkistettuun Talous-, työllisyys- ja vero-ohjelmaan. Ohjelma sisältää paljon hyviä ja kannatettavia asioita, hallitusohjelma-aineksia. Rautateiden kehittäminen, innovaatiopolitiikkaa, arktisten alueiden ja Lapin merkityksen ymmärrys, sekä yrittäjyyden korostaminen ovat tärkeitä tulevaisuuden asioita. Ja sen, että kasvu on perusedellytys kestävyysvajeen umpeen kuromiselle.

Peruslähestymiskulma on kuitenkin väärä. Nojaaminen yhteiskuntasopimukseen on nykyoloissa utopiaa. Työmarkkinajärjestöiltä ei löydy halukkuutta tehdä sopimuksia kansantalouden kokonaiskehityksestä, kun yksi iso elementti eli työmarkkinapolitiikka on työkalupakista pois. Kestävyysvajeen korjaamiseksi ei ole aikaa odottaa korporaatioiden pitkään venyviä neuvotteluja, joiden tuloksena voi olla korkeintaan laiha kompromissi. Sillä ei huonetta rakenneta nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Uuden hallituksen on syytä tarttua nopeasti ja tarmolla kestävyysvajeen hoitoon. Siihen sillä on mandaatti, vaaleista saatuna ja kansan vaatimana. On toimittava niin kuin syvällä uivan yrityksenkin saneerauksessa. Jos tuotot eivät riitä kulujen kattamiseen, on pienennettävä kuluja. Ihan itse, jotta selvitysmies ei astuisi kehiin, julkisen talouden tapauksessa EU:n ja IMF:n kaavussa. Kulujen pienentämisestä on kyse myös julkisen talouden kuntoon saattamisessa.

On siis uskallettava käydä kulujen kimppuun. Ei leikata perusturvasta, tietenkään. Päinvastoin, sitä on parannettava. Mutta on runsaasti sellaisia menokohteita, joita on syytä kriittisesti tarkastella. Subjektiivinen päivähoito-oikeus, verotuet, hallinnon monimutkaisuudet…..niitä löytyy. Ja olisiko jo uskallusta ryhtyä toimiin hallituksen päätöksillä työn tarjonnan lisäämiseksi, kuten Ruotsissa on menestyksellisesti tehty. Työurien pidentämisen temput me kaikki tiedämme, päätöksen teon rohkeus on vain puuttunut. Työttömyysturvan uudistaminen tasoa korottamalla, mutta kestoa lyhentämällä, on toimiva konsepti. Keinoja kyllä löytyy, kasvun perusedellytyksiä lisäämällä, karsimalla liiallisia kustannuksia. Kaikki ekonomistiset tutkimukset todistavat, että kustannusten karsinta on parasta kasvupolitiikkaa.

Ja sitten vielä keskustan verolinjaus. Se on kylmää kyytiä. Arvonlisäverotuksen korottaminen ”pohjoismaiselle tasolle”, siis korkeimmaksi maailmassa, ilman, että sitä kompensoidaan tuloverotuksen keventämisellä, on raakaa politiikkaa. Varsinkin meille lappilaisille kotitalouksille ja palkansaajille tämä merkitsee ostovoiman leikkausta. Siihen ei kansantaloudella ole varaa.

Pitäisi olla rehellinen ja rohkea. Liiat kulut pitää leikata, jotta pärjätään kansantaloutena markkinoilla. Sieltä ne kasvun eväät löytyvät.

Lue myös Mari Kiviniemen kirjoitus