MTV3:n Jussi Kärki: Valtion rahan kaataminen ei auta telakoita ja teollisuutta

Mutta tälläkin eurokolikolla on kaksi puolta. Kun kovin kiukku laantuu, niin vetäkää syvään henkeä ja pohtikaa hetki seuraavaa kysymystä: Pitääkö suomalaisten veronmaksajien tukea kannattamatonta liiketoimintaa?

Teille, jotka vielä jatkatte lukemistanne, pari perustelua.

Sairaassa telakkamaailmassa muutama suuri varustamo kilpailuttaa telakoita hengiltä. Laivojen hinnat on puristettu niin alas, että niiden rakentaminen on useimmille telakoille tappiollista toimintaa. Turun telakka on tehnyt tappiota jo vuosikausia. Johtopäätös on, että suomalaisilla palkoilla ja muilla kustannuksilla ei pystytä rakentamaan jättiristeilijöitä kannattavasti.

Veronmaksajien tuen voi ymmärtää, jos kyse olisi tilapäisestä ilmiöstä, mutta telakkabisneksessä tilapäisestä on tullut pysyvää. Ja pelisäännöt käyvät yhä oudommiksi.

Kataisen hallitus oli valmis myöntämään merkittävät innovaatiotuet ja Finnveran lainatakaukset risteilijän rakentamiselle, mutta sekään ei tällä kertaa riittänyt. STX-telakkayhtiö pyysi, kauniisti sanottuna pyysi, vielä lisälainaa valtiolta ja tähän hallitus ei siis suostunut.

Jotkut saattavat myös ymmärtää hallituksen tiukkaa linjaa. Kaikki eivät katso hyvällä sitä, että lähes 30 miljoonan euron vastikkeeton innovaatiotuki on laivanrakentajille itsestäänselvyys, paha pettymys ja täysin riittämätön tuki. Hetkinen, 30 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja!

Paperi- ja puhelintehtaiden työntekijät saattavat myös kysyä, mikä tekee laivojen rakentamisesta niin erilaista, että sitä pitää tukea massiivisesti yhteisin varoin. Metsäjätit ovat sulkeneet viime vuosina kannattamattomia sellu- ja paperitehtaitaan, eikä hallitus niitäkään pystynyt pelastamaan. Nokia sulki Salon-tehtaansa, eikä hallitus sitäkään pystynyt pelastamaan.

Rakennemuutos ravistelee suomalaista teollisuutta. Se tauti ei helpota, vaikka yhteisestä kassasta kaadettaisiin jatkuvasti rahaa teollisuushalleihin ja telakoille. Vastaus on vaikeampi. Suomalaisten pitää tehdä entistä parempia ja halutumpia tuotteita, jotta työntekijöiden palkkoihin tai työaikoihin ei tarvitsisi koskea.

Miksi sitten Ranskan telakka löysi puuttuvat rahat ja pystyy rakentamaan jättiristeilijän?

Veikkaan, että tämän tarinan viimeistä osaa ei ole vielä kirjoitettu. Risteilijän rakentaminen pilkkahinnalla ei tule nimittäin olemaan helppoa ranskalaisillekaan.

Poliitikkojemme pitää olla tarkkana, että suomalaiset veronmaksajat eivät joudu tällä kertaa maksamaan muiden laskuja - kuten tässä nobelisti-EU:ssa on viime vuosina ollut tapana. Hallituksenkin on syytä herätä siinä, että jos EU:ssa ei ole yhteisiä pelisääntöjä teollisuustukiaisissa, niin ei EU:ssa voi silloin olla yhteisiä velkoja ja rahojakaan.

(MTV3)