MTV:n vaalikone paljastaa demariehdokkaiden erot – Onko Venäjä uhka Suomelle, hyväksytkö ydinvoimaluvan Rosatomille?

Istuva puheenjohtaja Antti Rinne oli vaalikonekysymyksiin vastatessaan valtiovarainministeri. Haastajista Tytti Tuppurainen oli ensimmäisen kauden kansanedustaja, Timo Harakka puolestaan nousi eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa.

Ydinvoima

Vajaa kaksi vuotta sitten vaalikoneessa kysyttiin ehdokkaiden mielipidettä muun muassa ydinvoimaluvan myöntämisestä venäläiselle ydinvoimayhtiö Rosatomille.

SDP:n puheenjohtajaehdokkaista Rinne kertoi hyväksyvänsä luvan myöntämisen Rosatomin toimittamalle voimalalle. Hän perusteli asiaa muun muassa suomalaisten toimijoiden mukanaololla, jota tuolloinen hallitus oli edellyttänyt. Laitostoimittaja Rosatom on hankkeessa osaomistaja. 

Eri mieltä ollut Tuppurainen kertoi äänestäneensä joulukuussa 2014 eduskunnassa lupaa vastaan. Harakan mukaan hänen vastauksellaan ei ole merkitystä, sillä eduskunta on jo hyväksynyt Fennovoiman ydinvoimahankkeen periaateluvan.  Hän kuitenkin totesi vaalikoneessa vastustavansa ydinvoimaa. Harakan mukaan monien riskien ja ympäristöhaittojen ohella lisärakentaminen tuhoaa kannustimen lisätä uusiutuvan energian osaamista.

Ympäristö

Harakka tyrmäsi täysin vaalikoneen väitteen, jonka mukaan Suomi on liian innokas toteuttamaan EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Rinne taas allekirjoitti maltillisesti väitteen ja muistutti, että esimerkiksi vähäpäästöisten tehtaiden sulkeminen Suomessa ei saa johtaa tuotannon siirtymiseen kehnoihin laitoksiin muualla maailmassa. Molemmat korostivat EU:n ja Suomen edelläkävijyyttä ilmasto- ja energiapolitiikassa.

Tuppurainen oli puolestaan hienoisesti eri mieltä väitteestä ja korosti yhdessä sopimista EU:ssa ja sopimusten noudattamista. Kaikki kolme ehdokasta kannattivat uusiutuvien energiamuotoihin panostamista ja maatalouden päästöjen vähentämistä.

Turvallisuus

Rinne vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä kanssaehdokkaitaan jyrkemmin. Hänen mukaansa paras tae Suomen koskemattomuudelle on sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottava itsenäinen puolustuskyky. Myös Harakka katsoi keväällä 2015, että hakemus voisi pikemminkin heikentää kuin vahvistaa Suomen turvallisuutta.

Tuppurainen ei pitänyt Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena, mutta totesi, että Suomella pitää olla valmius ja mahdollisuus hakea sitä. Rinteen mukaan Nato-vaihtoehtoa ei ole tarve sulkea pois esimerkiksi hallitusohjelmassa. Myös Harakka oli sitä mieltä, että Nato-optio täytyy nähdä toteuttamiskelpoisena, mikäli tilannekuva muuttuu. 

Ehdokkaista Tuppurainen ja Rinne eivät nähneet Venäjää sotilaallisena uhkana Suomelle. Harakan mukaan jos ei sotilaallinen, niin ainakin uhka on olemassa, vaikka Suomen osalta vakavia merkkejä ei ole nähty.

Vapaakauppasopimus (TTIP)

Vaalikoneessa kysyttiin mielipidettä myös pitkään neuvotellun EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimuksen etenemisestä.

Tuppurainen oli sitä mieltä, että sopimus tulisi saada voimaan mahdollisimman pian, sillä sopimus toisi lisää kasvua ja työtä myös Suomeen. Hänen mielestään sopimukseen liittyvät ongelmakohdat voitaisiin ratkaista neuvotteluissa.

Rinne puolestaan totesi, että nopeutta tärkeämpää on, että vapaakaupan edistämisen myötä työntekijöiden oikeudet ja kansanvalta eivät tule poljetuiksi. Rinne jätti vastauksensa asemoimatta, eikä häntä siksi näy ylläolevassa kuvassa.

Harakka oli niin ikään eri mieltä nopeudesta. Hän piti muun muassa välimiesmenettelystä luopumista ehdottomana ehdotona, jotta hän voisi kannattaa muutoin monella tapaa hyödyllistä vapaakauppasopimusta TTIP:iä.

Muita kysymyksiä

Uusmaalaiset Harakka ja Rinne olivat samaa mieltä siitä, että yhteinen etu on kehittää Helsinkiä ympäröivää niin sanottua metropolialuetta muuta Suomea voimakkaammin. Oululainen Tuppurainen taas oli sitä mieltä, että koko Suomea pitää kehittää tasapuolisesti.

Sekä Rinne että Harakka korostivat, että metropolin kehittäminen ei ole muulta Suomelta pois. Rinteen mukaan metropolialue on Suomen talouden veturi. Harakan mukaan alueella on koko Suomen kasvun moottori ja sen hyvinvointi heijastuu koko Suomeen.

SDP:n puheenjohtaja valitaan puoluekokouksessa Lahdessa lauantaina 4.2.2017.