MTV kysely: Enemmistö kuntapomoista uskoo säästöjen löytymiseen

Kyselyyn vastasi noin 200 kunnanjohtajaa. Heistä viidennes, 22 prosenttia pitää miljardin euron säästöä mahdollisena tehtäviä ja velvoitteita purkamalla.

Vastaajista 39 prosenttia pitää säästöä mahdollisena, mutta ei kuitenkaan annetussa aikataulussa. Nelisenkymmentä prosenttia ei pidä tavoitetta lainkaan realistisena.

- Aikataulua pidän tiukkana. Jos säästöihin ei saada sitoutettua ammattiliittoja, kuntia ja ministeriöitä, niin sitten asioita ryhdytään hoitamaan valitusmennettelyiden kautta ja silloin ei aika riitä, laskee Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen.

Peräti kaksi kolmasosaa kuntajohtajista pitää toisen miljardin säästöä realistisena veronkorotuksin ja tuottavuutta parantamalla. Mutta puolet vastaajista vaatii tähänkin lisää toteutusaikaa. Epärealistisena tavoitetta pitää vain joka kolmas kuntapomo.

- Nyt se on sitten normien tarkistuksesta, joustavuudesta ja luovuudesta kysymys miten hyvin ne saadaan vietyä läpi, Mikkanen arvioi.　

Vanhusten laitoshoito vaikein rasti

Konkreettinen 300 miljoonan euron leikkaus vanhusten laitoshoidosta tyrmätään täysin MTV uutisten kyselyssä. Kolme neljäsosaa, 74 prosenttia sanoi kylmästi ettei se ei onnistu. Keskisuurien kuntien johtajista sitä mieltä oli jopa 88 prosenttia.

Monissa kunnissa nyt esitetyt vanhustenhoidon ja kouluverkon säästökeinot ovat jo käytössä. Osa kunnista onkin mielestään asian jo hoitanut.

- Meillä ei juuri laitoshoidossa asuvia enää ole, että ne on jo siirtyneet palveluasumisen puolelle. Meidän on ollut pakko se jo tehdä, mutta kaupunkikunnissa laitospaikkoja on käytössä vielä selvästi enemmän, kunnanjohtaja Markku Lappalainen Ilomantsista huomauttaa.　

Lukioista tulee kapina

Parin sadan miljoonan säästö toisen asteen koulutuksesta jakaa vastaajien mielipiteet. Joka toinen kuntapomo ei usko asiaan. Reilu kolmannes, 37 prosenttia piti tavoitetta realistisena. Suurissa kunnissa yli puolet vastasi kyllä. Lukioiden kohtalosta näyttää tulevan suuri kiistakysymys.

- Toivottavasti ainakin näissä pitkien etäisyyksien kunnissa, kuten esimerkiksi Ilomantsissa ja Lieksassa ainakin lukiot säilyvät. Se on yhdenvertaisuuskysymys, että näiden kuntien nuoret saavat käydä lukion kotikunnassaan, Lappalainen vaatii.

Liperissä lukio on jo lakkautetttu vuosia sitten.

- Lukioiden ylläpito on muodostunut kunnissa identitettikysymykseksi, ja siellä on jo ihan opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta paikallan tehdä tarkistuksia verkostoissa, Mikkanen korostaa.

Kuntakokeiluja heti liikkeelle

Kuntajohtajat arvioivat kyselyssä myös hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa listaamia 33 erilaista toimenpidettä miljardisäästöjen saavuttamiseksi. Yllätys, yllätys - kukaan vastaajista ei pitänyt listaa erittäin hyvänä. Melko hyvänä sitä kuitenkin piti 17 prosenttia.

Valtaosa, 59 prosenttia vastaajista luokitteli listan huonoksi tai erittäin huonoksi. Joka viides arvioi listan neutraaliksi. Sekä Ilomantsin että Liperin kuntajohtajat antavat listasta tunnustusta.

- Se on melko hyvä, mutta eihän ne kaikki ole uusia ehdotuksia. Se itse asiassa vahvistaa sitä kehitystä mitä meillä on monissa kunnissa jo tehty, Lappalainen huomauttaa.

- Monia asioita listasta voidaan toteuttaa. Nyt olisi tärkeä päästä heti alusta kuntakokeiluihin, joissa hyviksi todettuja malleja testattaisiin. Kokeiluja tarvitaan isoissa ja pienissä kunnissa ja maantieteellisesti eri puolilla maata, Mikkanen ehdottaa.

Puoluekannassa suuria yllätyksiä

Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista yli puolet ilmoitti puoluekannakseen sitoutumaton. Vajaa kolmannes ilmoitti tarkan puoluetaustansa. Joka kymmenes ei halunnut ottaa asiaan kantaa.

Puoluekantansa ilmoittaneista kaikkein kriittisimpiä säästöjen onnistumisen suhteen olivat kokoomus- ja demaritaustaiset kunnanjohtajat.

Rajuimmin asia tuli ilmi kysyttäessä vanhustenhuollon 300 miljoonan euron säästöjen löytämistä. Peräti 82 prosenttia kokoomuslaisista kuntajohtajista ei pitänyt niiden saavuttamista realistisena.

Demarijohtajien vastaava luku oli 75 ja keskustalaisten 71 prosenttia. Keskustalaisista kuntajohtajista useampi piti tavoitetta realistisena kuin demareista tai kokoomuslaisista.

Myös koulusäästöjen osalta hallituspuolueiden kuntapomot olivat kriittisempiä kuin keskustalaiset kollegat. Kokoomuslaisista 55 ja demareista 44 prosenttia ei pitänyt tavoitteita realistisina. Keskustalaisten osalta luku oli 39 prosenttia.

Demarit moittivat toimenpidelistaa

Säästölistassa esitettyjä toimenpiteitä tylyttivät eniten demaritaustaiset kuntajohtajat. Peräti 66 prosenttia heistä piti niitä huonoina tai erittäin huonoina. Kokoomuslaisten ja keskustalaisten kuntajohtajien vastaavat luvut olivat 51 ja 52 prosenttia.

Maantieteellisesti hallituksen säästöesityksiin suohatuduttiin kriittisimmin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella, entisessä Oulun läänissä.