Tomi Konttinen näyttää kiltiltä lukiolaispojalta. Mutta kun Konttinen, 28, avaa suunsa, vaikutelma häipyy oitis. Vuosi sitten liikunnan maisteriksi Jyväskylän yliopistosta valmistunut Konttinen puhuu motocrossvalmennuksesta tiukkaa asiaa. Eikä vain puhu, sillä tämä mies osaa myös ajaa.
- Ajoin motocrossia kansallisella ja hieman myös kansainvälisellä tasolla. Myös enduroa olen harrastanut. Valmentajalle on eduksi, jos pystyy näyttämään kuskille, miten on ajettava, Nurmijärvellä majaa pitävä Konttinen arvioi.
Eikö motocross sitten ole rämäpäiden laji, josta yliopistotasoinen valmennus on kaukana? Konttinen suhtautuu lievän huvittuneesti tähän luonnehdintaan.
- Vastaan ei ole kävellyt muita yliopistokoulutuksen hankkineita kollegoja. Motocrossvalmennus muuttuu koko ajan yhä ammattimaisemmaksi, joten muitakin koulutettuja ihmisiä tulee pikapuoliin alalle. Nykyiset valmentajat ovat vain lähteneet työhönsä ja käyneet myöhemmin joitakin kursseja.
Suomen suuruuden aika ohi - vai onko?
Heikki Mikkola ajoi motocrossin maailmanmestariksi 1970-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä saman tempun teki Pekka Vehkonen. Miska Aaltonen oli MM-kuutonen 1990-luvulla. Nyt suomalaisia crossikuskeja ei näy keulilla. Onko maailman kärki karannut lopullisesti suomalaisilta?
- Parhaat ajajat tulevat Yhdysvalloista, Belgiasta, Ranskasta, Italiasta ja Saksasta. Näillä mailla on kokemusta huipulla olemisesta, mutta ei mitään valmennuksellista etumatkaa. Suomalaiset voivat nousta jatkossa huipulle aivan hyvin.
Tomi Konttinen valmentaa Antti Pyrhöstä, 28, ja Matti Seistolaa, 22, jotka ajavat MM-sarjaa. Pyrhönen kisaa kymmenennen sijan tietämissä, Seistola muutaman sijan alempana. Miksi suomalaiset eivät pysty huippuvauhtiin?
- Pyrhönen ja Seistola ovat ajaneet pitkään ilman vankkaa valmennustaustaa. Suomalaiset ovat oppineet asiat kantapään kautta. Heidän harjoitusoloissaan on ollut puutteita. Hieman he joutuvat antamaan periksi myös kaluston vuoksi. Mutta Pyrhösellä on hyvät mahdollisuudet kisata kohta viidennen sijan paikkeilla. Seistola ajoi jo kerran yhdeksänneksi, joten siitä voi ponnistaa eteenpäin.
Huippumiesten ainekset?
Tomi Konttinen perusti vuosi sitten yrityksen, joka tarjoaa valmennus- ja testausapua. Konttinen on toiminut Suomen moottoriliiton motocrossin lajivalmentajana vuodesta 2001 lähtien. Hän järjestää motocrossin leirejä ja opastaa junioreita. Konttinen Coachingin ringissä on neljä junnua, moottoriliiton valmennusryhmässä liki parikymmentä.
Millaisista palikoista voi rakentaa seuraavan suomalaisen motocrossin maailmanmestarin? Useista ja monenmuotoisista, Konttinen nyökyttelee.
- Motocross on taitolaji, jossa tarvitaan lujaa fyysistä kuntoa. Pitää olla tietty määrä lahjakkuutta ja tiukka päämäärätietoisuus. Huippukuskilla on oltava vankka itseluottamus. Suurta apua on myös perstuntumasta, siitä, miten ajaja pystyy välittämään tuntemuksensa pyörän toiminnasta. On ajajia, jotka tietävät iskunvaimentimen tarvitsevan säätöä. Lahjakas kuski kertoo mekaanikolle, miten iskaria pitää säätää.
Valmentajan pitää taas olla velho, joka pujahtaa ajajan pään sisään. Onko valmentajan oltava myös kallonkutistaja?
- Ei motocrossissa ole henkisen puolen valmentajia erikseen. Henkinen valmennus on koko ajan läsnä. Ajajan, valmentajan ja mekaanikon yhteistyön on toimittava saumattomasti. Valmentajan on tajuttava, onko menestymättömyys kiinni pyörästä vai kuskista.
Tomi Konttisen työ on huomattu. Konttinen sai kesäkuun puolivälissä eurooppalaisen huippuvalmentajastipendin, jonka myöntää vuosittain Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos. Muut palkitut olivat Jani Backman (autourheilu), Marko Laaksonen (ampumahiihto), Juha Oksa (telinevoimistelu), Aki Sipilä (nyrkkeily), Sebastian Siukonen (yleisurheilu) ja Ilkka Väänänen (yleisurheilu).
(MTV3-STT)