Mönkäre haluaa sovun sairausvakuutusrahoituksesta

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre haluaa pikaisen sovun sairausvakuutuksen rahoituksesta. Hän olisi valmis viemään esityksen uudesta rahoitusmallista hallituksen käsittelyyn jo helmikuun aikana, sanoo uudistusta valmisteleva apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Aikataulu on kireä, koska uudistuksen pitäisi näkyä palkansaajien palkoissa jo ensi vuoden alussa.

Toiviaisen mukaan näkemykset työmarkkinajärjestöjen kanssa ovat vielä aika etäällä toisistaan. Hän uskoo lähiviikkojen osoittavan, onko yhteistä linjaa löydettävissä. Aiemmin on väläytetty myös mahdollisuutta, että periaatekysymykset jäävät hallituksen ratkaistavaksi, ellei kolmikantasopimukseen päästä.

Kiistaa käydään edelleen siitä, kuka rahoittaa sairaanhoito- ja lääkekorvaukset. Työmarkkinajärjestöt eivät ole lämmenneet ehdotukselle, jonka mukaan valtio maksaisi potista vain kymmenen prosenttia. Työmarkkinajärjestöt ovat valmiita siihen, että päivärahaetuudet eli uusi työtulovakuutus rahoitetaan vakuutusmaksuilla.

Työmarkkinaosapuolten kesken kiistaa käydään edelleen siitä, kuinka suuri osuus työtulovakuutuksen maksuista kummankin kontolle tulee. Työnantajat lähtivät liikkeelle tasajaosta ja työntekijät olisivat maksattaneet koko potin työnantajilla. Toiviaisen mukaan haarukka näkemysten välillä on edelleen aika iso.

Aluksi maksujen korotusta kompensoidaan verotuksella

Uudessa mallissa työntekijöiden ja työnantajien maksut nousisivat joka tapauksessa tuntuvasti. Korotukset luvataan starttivaiheessa kompensoida verohelpotuksilla, mutta ajanoloon riippuisi kuitenkin tulevien hallitusten harjoittamasta veropolitiikasta, kuinka maksujen myöhemmät korotukset verotuksessa huomioitaisiin.

Sairaanhoitokorvauksia koskevan vakuutusmaksun on Toiviaisen mukaan arvioitu nousevan noin 2,35 prosenttiin ansiotulosta. Nyt se on 1,5 prosenttia. Työtulovakuutuksen vaikutus palkansaajan käteen jäävään tuloon riippuu siitä, miten maksu jakautuu työmarkkinaosapuolten kesken. Korotus olisi suuruusluokaltaan 1,8 prosenttia tuloista, jos työnantajamaksu käytetään työtulovakuutukseen, arvioi Toiviainen.

Koko uudistuksella pyritään siihen, että sairausvakuutuksenkin menot pystyttäisiin kattamaan kokonaan vakuutusmaksuilla tai valtion budjetista. Nyt 30 prosenttia menoista on katettu tilapäisjärjestelyllä eli arvonlisäverotuotolla. Periaatteessa sairauskulujen kasvu näkyisi myös mattimeikäläisen palkkapussissa.

"Sairaanhoitokorvauksista yli puolet valtion piikkiin"

Työmarkkinajärjestöt haluavat valtion maksavan reippaasti suuremman siivun sairaanhoitokorvauksista kuin mitä sairausvakuutuksen rahoitusremonttia valmistelleet virkamiehet ovat esittäneet. Muutoin valmistelussa ollaan järjestöjen mukaan toistaiseksi yhtä mieltä oikeastaan vain siitä, että nykyinen sairausvakuutus voidaan jakaa kahdeksi eri vakuutukseksi, työtulo- ja sairaanhoitovakuutukseksi.

-Olemme lähteneet siitä, että valtion osuus sairaanhoitokorvauksista on yli puolet, haarukoi SAK:n sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen.

Samoilla linjoilla on Teollisuuden ja työnantajain TT.

Suurimman palkansaajakeskusjärjestön SAK:n huolena on, että palkansaajat eivät joudu uudistuksen maksumiehiksi. Erityisesti Hakaniemessä karsastetaan virkamiesesitystä, jonka mukaan valtio rahoittaisi sairaanhoitokorvauksista vain 10 prosenttia.

TT:ssä arvellaan uudistuksen muiden palasten voivan loksahdella paikalleen, kunhan uudistusta valmistelevassa epävirallisessa työryhmässä saataisiin sovittua valtion rahoitusosuudesta. Palkansaaja- ja työnantajapuoli kiistelevät työryhmässä keskenään siitä, kuinka niiden rahoitusosuudet työtulovakuutuksessa jakautuisivat.

(MTV3 - STT)