Monissa halleissa yhä vaarallisia rakennusvirheitä

Ympäristöministeriö on lähettänyt kesällä kunnille ohjeet, joiden perusteella sortumavaarassa olevat kattorakenteet voi tunnistaa.

Suomessa käytössä olevissa kauppa- ja monitoimihalleissa on vaarallisia rakennusvirheitä, ympäristöministeriöstä arvioidaan. Osittain rakennusvirheet johtuvat tiedonkulun puutteista. Tietoa rakennusvirheistä ja paremmista rakennustavoista pyritään levittämään tiistaina avatun Rakennusvirhetietopankin avulla.

Ympäristöministeriön rakentamisen tulosalueen päällikkö Helena Säteri kertoo, että Suomen riskirakennuksien etsitä on käynnissä. Hän arvioi, että korjausta vaativia virheitä voi löytyä jopa sadasta rakennuksesta.

- Vuonna 2004 tarkastettiin 7000 rakennusta ja heti korjausta vaativia rakennusvirheitä löytyi sadasta. Varmasti saman verran virheitä löytyy nytkin.

Säterin mukaan viime kevään kattosortumat kertovat siitä, että virheitä on myös käytössä olevissa rakennuksissa. Viranomaisia huolestuttavat lähinnä suuret rakennukset, kuten erilaiset hallit.

Ministeriö on lähettänyt kesällä kunnille ohjeet, joiden perusteella sortumavaarassa olevat kattorakenteet voi tunnistaa. Myös monet kauppaketjut tarkastuttavat omia markettihallejaan.

Virheitä ei ole myönnetty

Uutena osana rakennusvirheiden ehkäisyssä avattiin tänään Rakennusvirhetietopankki (RVP). Se on avoin verkkopalvelu, johon kerätään kuvauksia sattuneista rakennusvirheistä ja niiden aiheuttamista ongelmista. Lisäksi niin sanotuissa rakennusvirhekorteissa esitellään hyvän rakennustavan mukainen ratkaisu sekä mahdollisesti myös korjausehdotus.

RVP:ssä julkaistiin aluksi 13 virhekorttia, joista osa käsittelee kevään kattosortumia. Korteissa ei kuitenkaan käsitellä tiettyjä rakennuksia, vaan tietyntyyppisiä virheitä. Pankin ylläpidosta vastaavan FISEn hallituksen puheenjohtaja Kauko Juutinen kertoo, ettei virhepankin avulla ole tarkoitus syyllistää ketään.

Juutinen kuitenkin myöntää, että varsinkin omasta virheestä kertominen voi olla vaikeaa. Vaakalaudalla kun on oma maine ja siten myös toimeentulo.

Ramboll Finland Oy:n rakennustarkastamisen asiantuntija Ismo Tawast vahvistaa, ettei virheitä ole perinteisesti myönnetty helposti rakennusalalla, vaan niitä on jopa peitelty tai yritetty vierittää toisten niskoille.

- Olen meilläkin huomannut, että virheen tehneeltä kaverilta on tosi vaikea saada puristettua tietoa siitä, miten virhe on tapahtunut.

Ehdotuksia toivotaan rakennustarkastajilta

Tawastin mielestä olisi kuitenkin syytä myöntää, että virheitä tapahtuu ja niitä tekevät kaikki rakentamiseen osallistuvat arkkitehdeista rakentajiin. Siksi nopea ja vapaa tiedon liikkuminen on tärkeää, jotta virheet voidaan havaita ja korjata nopeasti.

Helena Säteri arvelee, että viime vuosina sattuneet kattoromahdukset ja läheltä piti -tilanteet ovat saaneet koko rakennusalan toivomaan virheiden esiintuomista.

- Omien virheiden kautta oppimisessa ei ole mitään uutta, mutta rakennusalalla se on uutta.

Virhekorttiehdotuksia tietopankkiin toivotaan lähinnä pätevöitetyiltä rakennustarkastajilta ja kuntien rakennusvalvojilta. Ehdotus on hyväksyttävä useita kertoja, ennen kuin se lisätään virhekorttitietokantaan.

Rakennusvirheiden ja niistä aiheutuneiden onnettomuuksien takana on usein heikko tiedonkulku. Rakennusvirhetietopankin on tarkoitus parantaa tiedonkulkua.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat