Monien eläinten kaatolupia lisätty – kolmannes halleista pyyntiin?

Monien eläinten metsästyslupia on tämän kesän aikana höllennetty.

Muun muassa ilveksen, itämerennorpan, harmaahylkeen ja metsähanhen kaatokiintiöitä on muutettu. Useat luonnonsuojelujärjestöt ovat olleet uusista luvista vähintäänkin käärmeissään.

Esimerkiksi tämän kuun alussa maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti esityksestä, jonka mukaan itämerennorppaa voisi jatkossa metsästää aiempaa yli kolminkertaisesti enemmän, jolloin pyyntikiintiö olisi sata norppaa metsästyskautena. Myös harmaahylkeen pyyntikiintiö pysyisi korkeana, vaikka kanta on vähentynyt. Esitetty pyyntikiintiö on 1050 hyljettä, vaikka laskennoissa Suomen harmaahyljekanta on ollut vain noin 3500 yksilöä.

Muun muassa WWF Suomi on teilannut ministeriön asetuksen ja ihmettelee, miksi ministeriö on sallimassa kansainvälisesti uhanalaisen lajin pyynnin. WWF:n mukaan ministeriö ei esitä perustetta, miksi uhanalaisen lajin pyynti tulisi sallia.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola rauhoittelee reaktioita. Hän muistuttaa, että esimerkiksi suurpetojen kaatokiintiöissä ei ministeriö ole mennyt ainakaan suojelulliselta kannalta kovin pahasti metsään, sillä karhujen ja ilvesten kokonaismäärät ovat vuosikymmenten kuluessa kasvaneet.

Itämerennorpan ja harmaahylkeen tapaus on kuitenkin monisyisempi.

– Luulen, että tässä on taustalla tasapainottelu ammattikalastajien ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen välillä. Nämä vahingot ovat varmasti yksi keskeinen syy taustalla, miksi sitä meillä metsästetään. Nämä ovat hyvin paljon arvo- ja näkökulmakysymyksiä, Kojola epäilee.

Jokainen metsästyskiintiö tapauskohtainen

Kojolan mielestä metsästyslupien tämän kesäiselle höllentymiselle ei löydy mitään yksiselitteistä tai yleistä syytä. Jokaisen eläimen kulloinenkin metsästyskiintiö ratkaistaan ministeriössä aina tapauskohtaisesti.

Esimerkiksi ilveksen kaatokiintiöitä on hiljattain muutettu. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan alkavan metsästyskauden saaliskiintiö on 589 ilvestä, kun viime vuoden kiintiö oli 440. Muutos on huomattavan suuri.

– Mielestäni muutosta kaatokiintiöissä on tapahtunut yleisesti ottaen molempiin suuntiin. Esimerkiksi karhujen metsästyskiintiötä on olennaisesti pienennetty kahden vuoden takaisesta eli on reagoitu siihen, että karhukanta esimerkiksi Itä-Suomessa on metsästyksen takia pienentynyt. Ilveskannat taas ovat runsastuneet huomattavasti viime vuosina. Ilveksiä on nyt lähes 3000, joten kaatolupien lisäämisen jälkeenkään kanta ei millään tapaa ole uhattuna, Kojola valottaa.

Kojolan mielestä kaatokiintiöiden muuttamisen taustalla on yleensä monipuolisia perusteluja.

– Sehän on yleensä tällaista eri tekijöiden punnintaa. Ratkaisujen taustalla on muun muassa laskentamalleja siitä, mikä voisi olla ekologisesti kestävä verotusmäärä eli että kanta pysyisi nykyisessä suuruudessaan. Toisinaan on tietenkin myös syitä, miksi ministeriö haluaa pienentää jotakin kantaa, kuten aiemmin kävi karhun kanssa, Kojola selvittää.

Esimerkiksi suurpetojen kaatolupien osalta ministeriö on Kojolan mielestä ollut valppaana.

– Siinä on aika selkeästi reagoitu tähän kannan kasvuun. Jos mennään vahinkokysymyksiin niin ilveshän ei poronhoitoalueella kovin paljon aiheuta ihmisen omaisuudelle menetyksiä, mutta toisaalta voidaan kysyä, miksi ilveksiä ei voida metsästää, kun kanta kerran on niin runsas, Kojola pohtii.

Kojola: Kaatoluvat tasapainottelua

Maa- ja metsätalousministeriö esittää myös metsähanhen metsästyksen sallimista tietyissä rajoissa, vaikka monet luonnonsuojelujärjestöt ovat halunneet metsästykselle kunnon rajoituksia. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton mukaan rajoitukset ovat riittämättömiä, sillä metsähanhikanta on jatkuvasti pienentynyt.

Metsähanhet olisi Liiton mukaan pitänyt julistaa rauhoitetuksi. Luonnonsuojeluliiton johtavan asiantuntija Ilpo Kurosen mielestä ministeriö kuuntelee vain metsästäjien toiveita.

– Metsästäjät ovat kovaääninen vaikuttajataho tässä asiassa. Mielestäni tätä asiaa pitäisi kysyä kaikilta suomalaisilta, eikä vain metsästäjiltä. Metsästys kohdistuu nyt kaikkein herkimmille Lapin pesimäalueille. Suomen kanta on suuruudeltaan vain pari tuhatta yksilöä. Nyt pitäisi ottaa aikalisä, Kuronen toivoo.

Suomen metsähanhikannan suuruudeksi arvioidaan 1700-2500 yksilöä. Viime vuonna saaliiksi saatiin 3900 yksilöä, joista osa oli Venäjältä muuttavia tundrametsähanhia. Lapissa pesivät taigametsähanhet ovat harvinaisempia, ja ne Luonnonsuojeluliitto haluaa rauhoittaa.

– Taigametsähanhet sekoitetaan helposti tundrametsähanhiin. Totuus on, että monelta Lapin suolta taigametsähanhi on kadonnut.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kojola ei tunne metsähanhen tapausta, mutta tietää linnun olevan joka tapauksessa hyvin haasteellinen saalistettava.

Lue myös:

    Uusimmat