Kelan tänä keväänä tekemässä poiminnassa on löytynyt ennätysmäärä eli lähes 40 000 henkilöä, joilla saattaisi olla oikeus kansaneläkkeeseen. Suuri määrä johtuu kansaneläkelakiin tulleista muutoksista.
Pientä työeläkettä saavat henkilöt eivät aina osaa hakea kansaneläkettä, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Tämän vuoksi Kelassa tehdään vuosittain tietokoneajo, jonka avulla pyritään löytämään ne henkilöt, joilla saattaisi olla oikeus kansaneläkkeeseen.
Tapausten lisääntyminen johtuu kansaneläkkeeseen vuoden alussa tehdystä tasokorotuksesta, kuntien kalleusluokituksen poistumisesta sekä pienimmän maksettavan kansaneläkkeen määrän pienentymisestä. Näiden muutosten vuoksi kansaneläkkeen voi nyt saada hieman aiempaa suuremmilla eläketuloilla.
Kansaneläke on tarkoitettu turvaamaan perustoimeentuloa, jos henkilöllä ei ole työeläkettä tai ansaittu työeläke jää pieneksi. Kansaneläke pienenee muiden eläketulojen kasvaessa. Kansaneläkkeeseen ei ole oikeutta, jos hakijan muut eläkkeet ja korvaukset ylittävät laissa säädetyt tulorajat. Kun yksin asuvan henkilön työeläke on veroja vähentämättä yli 1 154,29 euroa kuukaudessa, hänellä ei ole oikeutta kansaneläkkeeseen. Avio- tai avoliitossa olevan henkilön tuloraja on pienempi eli 1 028,12 euroa.
Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke on 558,46 euroa ja naimisissa olevan 495,35 euroa kuukaudessa. Täyden kansaneläkkeen saa vain henkilö, jonka työeläke on enintään 49,29 euroa kuukaudessa. Pienin maksettava kansaneläke on 5,93 euroa kuukaudessa.
Kelan toimistot ottavat yhteyttä niihin henkilöihin, joilla selvitysten mukaan näyttäisi olevan mahdollisuus saada kansaneläkettä. Kansaneläkkeen takautuva hakuaika on puoli vuotta, joten eläke voi alkaa tämän vuoden alusta, kun hakemus on Kelassa viimeistään heinäkuussa.
(MTV3)