Moldovassa mielenosoituksia

Jopa 70 000 moldovalaista osoitti tänään mieltään maan pääkaupungissa Chisinaussa vaatien maan kommunistisen hallituksen eroa. Kristillisdemokraattisen puolueen johtajan Yurie Roscan mukaan protesteja on jatkettava kunnes maan hallitus kaatuu.

Kymmenettuhannet nationalistit, koululaiset ja opiskelijat ovat tammikuusta alkaen vastustaneen maan hallituksen venäläismielistä politiikkaa järjestämällä mielenosoituksia.

Vuonna 1991 itsenäistynyt Moldova oli aikanaan yksi neuvostotasavalloista. Alun alkaen mielenosoittajat vastustivat hallituksen suunnitelmia, joiden mukaan kouluihin olisi palautettu pakkovenäjä ja historiankirjoja olisi korjattu Venäjälle myönteisemmäksi. Hallituksen peräytyminen suunnitelmistaan ei mielenosoittajille ole riittänyt, vaan tätä nykyä he vaativat koko hallituksen eroa. Monet pelkäävät, että hallituksen harjoittama politiikka tuhoaa maan kulttuuriset ja kielelliset siteet naapurimaahansa Romaniaan, jonka kieltä myös Moldovassa puhutaan. -Olemme tulleet tänne puolustamaan oikeuksiamme ja kieltämme. Emme pelkää kommunisteja, totesi mieltään sunnuntaina osoittanut 19-vuotias opiskelija Dumitru.

Välit oppositioon kiristyvät


Hallitus on tähän saakka sietänyt mielenosoituksia, mutta eilen maan maltillinen presidentti Vladimir Voronin nimitti kristillisdemokraattista Roscaa "terroristiksi", joka valtaan päästääkseen olisi valmis "vuodattamaan lasten verta". -Aiomme protestoida niin kauan kuin on tarpeen, jotta nykyinen yksinvaltainen järjestys saadaan kaadetuksi... Aiomme tulla aukiolle päivittäin rauhanomaiseen mielenosoitukseen, julisti puolestaan Rosca tänään parlamenttirakennuksen edessä.

Moldova on takapajuinen maatalousmaa, jonka väestöstä 80 prosenttia elää alle eurolla päivässä, ja moni pyrkiikin paremman tulevaisuuden toivossa maasta pois joko laillisin tai laittomin keinoin. Paraikaa Moldova kamppailee suuren ulkomaanvelan kanssa, ja asiantuntijoiden mukaan maata uhkaakin vakava talouskriisi ulkomaisen avun huvetessa. Sekä kansainvälinen valuuttarahasto IMF että Maailmanpankki ovat olleet huolissaan uudistusten hitaasta tahdista.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat