Muun muassa kansainvälinen rikollisuus, naapurimaiden vakaus ja muuttoliikkeiden hallitsemattomuus ovat ilmiöitä, joihin voidaan vaikuttaa siviilikriisinhallinnan avulla, kertovat STT:n haastattelemat alan asiantuntijat.
Esimerkiksi Länsi-Balkanilla paikallisviranomaisille annettu apu järjestäytyneen rikollisuuden suitsimiseen on vähentänyt rikollisjärjestöjen toimintaa myös EU:n alueella, kertoo Sari Rautio, ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikönpäällikkö. Kohdemaan vahvistaminen lisää myös suomalaisten turvallisuutta.
– Mitä vakaampaa meidän naapurustossamme on, sitä vähemmän tarvitsee pelätä jonkun alueellisen kriisin kärjistymistä ja sitä, että meidät vedettäisiin mukaan tai joutuisimme hoitamaan kriisin lieveilmiöitä. Suomalaisia on vuodesta 2015 puhuttanut paljon se, millaisilla keinoilla pystymme puuttumaan hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen. Siinä siviilikriisinhallinta on ehdottomasti yksi tekijä, Rautio kertoo.
Suomalaiset saavat tehtävistä myös kokemusta ja tietoa, josta on hyötyä Suomessa, sanoo Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson.
– Poliisi- ja raja-asiantuntijoistamme moni työskentelee sellaisilla alueilla, joista lähtee rikollisuuteen, ihmiskauppaan ja laittomaan maahanmuuttoon linkittyviä verkostoja. Kun he sitten hoitavat Suomen päässä näitä asioita, he ymmärtävät niitä ja niiden syitä paljon syvällisemmin.
Maailma paranee kouluttamalla
Siviilikriisinhallintaan kuuluvat muun muassa tehtävät, joissa kriisialueille lähetetään poliisien, juristien ja rajavartijoiden kaltaisia asiantuntijoita esimerkiksi kouluttamaan paikallisia viranomaisia.