Miten käy ruotsin kielen?

Kannattaako ruotsin kielen pakolliseen opiskeluun käyttää resursseja, kun todellisuudessa englantia pitäisi osata enemmän kuin koulussa ehtii oppia?

Kielipolitiikan vaihtoehtoja  pohdittiin tänään SuomiAreenalla.

Eduskunnalle jätettiin keväällä kansalaisaloite ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi aineeksi kaikilla kouluasteilla.

Folktingetin varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi uskoo pakkoruotsin pysyvän:

- Erilaisten kyselyiden perusteella vaikuttaa siltä, eduskunnan selvä enemmistö on hylkäämässä aloitteen.

Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila arvioi, että ruotsin taidot eivät rapistu, vaikka pakkoruotsista luovuttaisiin:

- Olen hyvin optimistinen, että vaikka ruotsin pakollisuus poistuisi,  niin Suomessa olisi riittävästi hyvin ruotsia osaavia ihmisiä.

Pakkoruotsia vain peruskoulussa?

Dosentti Pasi Saukkonen Helsingin yliopistosta ratkaisi ruotsi-kiistan mallilla, jossa ruotsi olisi Ahvenanmaan lisäksi virallinen kieli vain Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Niillä alueilla ruotsi olisi pakollinen oppiaine ja kielen asema vahvistuisi nykyisestä.

Kauppakeskus BePOPissa Porissa yleisö kuunteli kielikeskustelua rauhallisesti. Yhtenä vaihtoehtona ehdotettiin sellaista mallia, että ruotsi olisi pakollinen vain peruskoulussa, mutta ei sen jälkeen.

Keskustelijat korostivat, ettei ole mielekästä puhua vain ruotsin opetuksesta vaan pitää arvioida myös ruotsinkielisten palvelujen turvaamista ja työelämän tarpeita.

Ilmari Rostila visioi kieliosaamista parinkymmenen vuoden päästä:

– Näkisin sen monipuolisempana, että saisimme kiinni "gappiä" vaikkapa ranskan ja saksan osaamisen suhteen.

Myös maahanmuuttajien tuoma kielitaito otettaisi paremmin käyttöön.

Pasi Saukkonen arvioi, että hyvälle englannille on kysyntää:

- Mitä enemmän ollaan kansainvälisessä yhteistyössä mukana, sitä enemmän se tapahtuu englannin kielellä.

Kimmo Sasi uskoo ruotsin säilyttävän asemansa ainakin "sata vuotta" tästä eteenpäin.