Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, länsimaat olivat yksimielisiä siitä, että Venäjää kohtaan asetettaisiin ennätyksellisen kovia pakotteita ja maa suljettaisiin pois kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Mutta miltä tilanne näyttää vuoden jälkeen, ovatko pakotteet purreet toivotulla tavalla?
Eri arvioiden mukaan Venäjän talous supistui viime vuoden aikana noin 2-6 prosenttia.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Laura Solanko sanoo, että joidenkin korvaan tämä saattaa kuulostaa pieneltä luvulta, mutta Venäjän kohdalla talouden supistuminen on ollut merkittävää.
– Ennen sotaa ennakoitiin, että Venäjän talous olisi kasvanut ehkä noin 2,5-3 prosenttia. Tällä tavalla ajatellen sodan hinta Venäjälle on noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta viime vuonna. Se on aika paljon, Solanko toteaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Pakotteita kohdistettu tiettyihin toimintoihin
Solangon mukaan missään vaiheessa ei ole ollut tavoitteena laittaa koko Venäjän taloutta polvilleen, vaan pakotteita on kohdistettu tiettyihin toimintoihin syystä.
– Pakotteiden tavoitteena on ollut rajoittaa Venäjän kykyä tuottaa sotamateriaalia rintamalle, supistaa Venäjän budjettituloja, ehkä jossain määrin rajoittaa myös Venäjän eliitin lännestä riippuvaa elämäntapaa. Mutta Venäjän talouden laajamittainen pysäyttäminen ei näiden talouspakotteiden tavoitteena ole ollutkaan, eikä niitä ole siihen suunniteltu.
Tähän mennessä Venäjä on suljettu pois kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, mikä tarkoittaa sitä, etteivät venäläisyritykset sen paremmin kuin valtiokaan voi saada ulkomaista lainaa. Myös ulkomainen maksuliikenne toimii Venäjällä hitaasti ja pakotteet ovat saaneet jotkin toimialat vaikeuksiin tuontikomponenttien vaikean saatavuuden takia.
– Täytyy myöntää, että sellaisia talouspakotteita ei ole olemassa, joilla tämä sota loppuisi, Solanko toteaa.
