Mitä valtaville saaristokiinteistöille tapahtuu, jos KRP:n rahanpesuepäilyt pitävät kutinsa? – Rikosoikeuden professori: Voivat päätyä valtiolle

Keskusrikospoliisi epäilee, että suomalaisessa osakeyhtiössä on pesty rahaa usean miljoonan euron edestä.

Virallisesti poliisi ei ole kertonut, mihin yhtiöön epäilyt kohdistuvat, mutta silminnäkijähavaintojen mukaan poliisit vierailivat viime viikonloppuna Airiston Helmi Oy:n hallinnoimilla kiinteistöillä Turun saaristossa. Operaatiossa oli mukana satoja viranomaisia.

Asia on herättänyt runsaasti kiinnostusta, eikä vähiten siksi, että Airiston Helmi on jo aiemmin ollut julkisuudessa tekemiensä kiinteistökauppojen johdosta.

Venäläiskytkyinen yritys on hankkinut Turun saaristosta laivaväylien varrelta huomattavan määrän kiinteistöjä, joille on rakennettu muun muassa jykeviä betonilaitureita ja helikopterin laskeutumispaikkoja.

"Ei se mahdotonta ole"

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen arvioi, että mikäli yrityksen hallinnoimia kiinteistöjä on hankittu pestyllä rahalla, niitä voidaan määrätä valtiolle menetettäviksi.

– Ei se tietyssä tilanteessa mahdotonta ole. Kaikki riippuu siitä, mitä tutkinnassa löytyy. 

– Jos selviää, että kyse on esimerkiksi puhtaasti verorikoksesta, vero määrätään maksettavaksi ja siitä selviää rahalla. Jos henkilöitä määrätään menettämään rikoshyötynä saatuja varoja, siitäkin selviää rahalla maksamalla. 

– Sen sijaan, jos jokin kiinteistö on ollut mukana rahanpesun ketjussa, tuomioistuin voi lain mukaan määrätä sen valtiolle menetettäväksi sellaisenaan.

Menettämisseuraamuksen kriteerit siis täyttyisivät, jos yritys olisi hankkinut kiinteistöjä rahan alkuperän häivyttämiseksi.

Kiinteistöjen valtiolle menettämistä pohditaan kuitenkin vasta, jos tapaus etenee poliisilta syyttäjälle ja edelleen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Toistaiseksi Airiston Helmen hallinnoimien kiinteistöjen lopullisesta kohtalosta ei tiedetä, sillä keskusrikospoliisin talousrikostutkinta on vasta alkuvaiheessa, ja poliisilla on rahanpesusta vain epäily.

KRP ei aio hakea kiinteistöjä vakuustakavarikkoon

Periaatteessa poliisilla olisi jo esitutkinnan aikana mahdollisuus hakea yrityksen omaisuutta vakuustakavarikkoon, eli ulosottomiehen haltuun.

Pakkokeino voisi tulla kyseeseen, mikäli poliisilla olisi pelko siitä, etteivät rikoksesta epäillyt pystyisi myöhemmin maksamaan mahdollisia sakkoja, korvauksia tai muita menetettäväksi tuomittavia rahoja. Syynä voisi olla se, että henkilö tai henkilöt esimerkiksi pakenisivat tai hävittäisivät omaisuuttaan.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Tomi Taskila kuitenkin kertoo, ettei keskusrikospoliisi ole näillä näkymin lähdössä takavarikkotoimiin.

Taskilan mukaan syynä on se, ettei nyt tutkimuksen keskiössä olevan yrityksen tilat ole katoamassa Turun saaristosta minnekään.

– Kiinteistöt eivät sieltä mihinkään häviä. Sellaista hävitysvaaraa ei ole, hän sanoo.