Rallin MM-sarjassa ajetaan kaudella 2009 vain 12 osakilpailua viime vuoden 15:n sijaan. Kansainvälinen autoliitto FIA on ottanut käyttöön osakilpailujen kierrätysjärjestelmän. Tästä eteenpäin jokainen MM-ralli on tarkoitus ajaa kahden vuoden välein. Niinpä esimerkiksi perinteiset Monte Carlon, Ruotsin ja Korsikan puuttuvat tänä vuonna MM-sarjan ohjelmasta. Kauden 2010 alustavaan kalenteriin ei ole merkitty mm. Suomen osakilpailua.
FIA on sallinut sora- ja asfalttialustojen yhdistämisen samassa kilpailussa. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään tällä kaudella ainoastaan Kyproksen osakilpailussa. Yhden rallin erikoiskokeiden maksimipituus on nostettu 360:stä 400 kilometriin.
Kausi 2009 on viimeinen, joka ajetaan nykyisillä WRC-autoilla. Super 2000 -autoihin pohjautuvat uudet WRC-autot tulevat MM-sarjaan ensi vuonna. Kaudella 2010 MM-sarjassa saa ajaa myös vanhoilla WRC-autoilla, mutta niiden kilpailukykyä todennäköisesti rajoitetaan tavalla tai toisella. FIA kertoo siirtymävaiheesta tarkempia yksityiskohtia tämän vuoden aikana.
MM-sarjaan on ilmoittautunut neljä tallia, joista kaksi luokitellaan autonvalmistajiksi (Citroën ja Ford) ja kaksi autonvalmistajien talleiksi (Stobart-Ford ja Citroën Junior Team). Ensinmainittujen on osallistuttava kaikkiin osakilpailuihin, jälkimmäisten vähintään kahdeksaan.
Tallien on määrättävä etukäteen ne kaksi kuljettajaa, jotka ajavat valmistajien MM-pisteistä. Sellaiset kuljettajat, joita ei ole nimetty valmistajien MM-pistetaistoon, eivät voi saavuttaa tallilleen valmistajien sarjan pisteitä. Eli jos nimeämätön kuljettaja ajaa rallissa toiseksi, ja nimetty kuljettaja kolmanneksi, saa tässä tapauksessa kolmanneksi ajaneen kuljettajan talli toisesta sijasta tulevat 8 pistettä. Valmistajien pisteet jaetaan talleille kahdeksan parhaan nimetyn kuljettajan mukaan seuraavasti: 10, 8, 6, 5, 4, 3, 2, 1.
Kuljettajien MM-pisteitä jaetaan kahdeksalle parhaalle vanhaan tapaan: 10, 8, 6, 5, 4, 3, 2, 1. Jatkossa jokaisesta MM-osakilpailusta annetaan täydet pisteet, vaikka kilpailu jouduttaisiin keskeyttämään aikaisessa vaiheessa. Vanhojen sääntöjen mukaan pisteet olisi tällaisessa tapauksessa puolitettu.
Maailmanmestaruudesta ajetaan tälläkin kaudella myös tuotantoautojen ja juniorien sarjassa. Molempiin kuuluu kahdeksan osakilpailua. Kuljettajat saavat kuitenkin kerätä pisteitä vain kuudesta rallista, jotka heidän on nimettävä etukäteen.
Moottorisääntö tiukentuu
Kustannusten leikkaamiseksi FIA on rajoittanut huoltoalueella auton kanssa samaan aikaan työskentelevien mekaanikkojen määrää. Huoltoalueella tallilla saa olla yhteensä kahdeksan mekaanikkoa, jotka vastaavat molemmista autoista. Etähuollossa sallitaan neljä mekaanikkoa kumpaakin kuljettajaa kohden. Lisäksi kuljettaja ja kakkoskuljettaja saavat auttaa mekaanikkoja. Joissakin ralleissa käytettäviä etuautoja saa vastedes jokaisella tallilla olla vain yksi (aikaisemmin sallittiin yksi etuauto kuljettajaa kohden).
Pirelli jatkaa yksinoikeudella MM-sarjan virallisena rengastoimittajana. Rengastyypit PZero (asfaltti), Scorpion (sora) ja SottoZero (lumi) pysyvät pitkälti samanlaisina kuin viime kaudella. Ainoastaan nastarenkaaseen on tehty pieni muutos. Leveämpi rengas sopii nyt soralla käytettävään 15 tuuman vanteeseen, joten tallien ei tarvitse hankkia erikseen 16 tuuman vanteita Norjan lumirallia varten.
FIA on määritellyt Pirellin toimittamat rengastyypit jokaiseen osakilpailuun. Yhdeksässä rallissa käytössä on vain yksi rengastyyppi. Irlannissa kuljettajille annetaan mahdollisuus käyttää myös nastatonta talvirengasta. Kataloniassa valittavissa on pehmeä ja kova PZero-rengas. Soralla ja asfaltilla ajettavaan Kyproksen osakilpailuun FIA on listannut sora- ja asfalttirenkaat, mutta talleja pyydetään todennäköisesti käyttämään sorarengasta kaikilla erikoiskokeilla.
Tehdastallien kuljettajien käytössä on kuusi rengasta jokaista renkaanvaihtoaluetta kohden. Autoissa saa siis olla kaksi vararengasta.
Carless korvaa Shellin MM-sarjan virallisena polttoaineen toimittajana. FIA:n mukaan polttoainetta on kehitetty ympäristöystävällisempään suuntaan.
Samaa moottoria on käytettävä vähintään kahdessa peräkkäisessä osakilpailussa. Täyden MM-sarjan ajaville talleille sallitaan kuljettajaa kohden neljä moottorinvaihtoa, joiden ajankohdat on ilmoitettava ennen kauden alkua. Ylimääräisestä moottorinvaihdosta rangaistaan kuljettajaa viiden minuutin aikasakolla. Voimansiirtoa ja varaosia koskevat samat säännöt kuin moottoreita.
Tehdastallit saavat käyttää kauden aikana kahdeksaa eri auton runkoa kilpailuissa ja testeissä. Määrän ylittämisestä seuraa viiden minuutin aikasakko. Kustannusten säästämiseksi myös testipäivien määrää on vähennetty.
Nämä asiat pysyvät ennallaan
Kutakin MM-rallia ajetaan yleensä kolmen päivän ajan: perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Joskus ralli alkaa jo torstaina yhdellä tai kahdella 1,5-5 kilometrin mittaisella yleisöerikoiskokeella. Rallin tulokset lasketaan ynnäämällä kaikkien erikoiskokeiden ajat yhteen.
Kuljettajat saavat tutustua rallin reittiin viikonloppua edeltävän tiistain ja keskiviikon aikana. Tutustumisen aikana tehdään ns. nuotitus, eli kakkoskuljettaja kirjaa muistiin rallin reittiin liittyviä ohjeita, joita hän lukee kuljettajalle erikoiskokeiden aikana. Ennen rallin alkua ajetaan lisäksi testi-ek (ns. shakedown) torstaina aamupäivällä.
Lähtöjärjestys erikoiskokeille noudattaa viime kauden kaavaa, vaikka kauden 2007 jälkeen tehty muutos ajojärjestykseen johti muutamissa osakilpailuissa taktikointiin.
Rallin ensimmäisenä ajopäivänä kuljettajien ajojärjestys on MM-tilanteen mukainen siten, että MM-sarjan johtaja lähtee reitille ensimmäisenä. Toisena ja kolmantena ajopäivänä ajojärjestys saadaan rallin edellispäivän päätöstilanteesta (poislukien ajopäivän mahdollisesti päättävä super-ek) siten, että edellispäivän kärkikuljettaja lähtee reitille ensimmäisenä. Lyhyillä super-erikoiskokeilla ajojärjestyksen päättää kisajärjestäjä. Kuljettajat ajavat erikoiskokeet läpi kahden minuutin lähtöväleillä.
Autoja ei saa huoltaa jokaisen erikoiskokeen jälkeen, vaan sallitut huoltoajankohdat on määritetty etukäteen. Ajopäivän alussa on 15 minuutin huolto, ajopäivän puolivälissä 30 minuutin huolto ja ajopäivän päätteeksi 45 minuutin huolto. Öisin autot ovat parc fermé -huoltokiellossa.
Mikäli kuljettaja keskeyttää rallin, saa hän jatkaa ajamista seuraavana ajopäivänä, mikäli auto pystytään korjaamaan ajokuntoon. Jokaisesta kesken tai väliin jääneestä erikoiskokeesta kuljettajalle määrätään aika seuraavasti: ek:n nopeimman kuljettajan aika lisättynä 5 minuutilla. Jos keskeytys sattuu ajopäivän viimeisellä ek:lla, määrätään siitä aika seuraavasti: ek:n nopeimman kuljettajan aika lisättynä 10 minuutilla.
(MTV3)