Mitä tietoturvasta pitäisi tietää - kysymyksiä ja vastauksia

Mitä yksityisyys ja tietosuoja tarkoittavat?

Yksityisyys ja tietosuoja (engl. privacy) tarkoittavat ihmisen oikeutta pitää osa itseään koskevista tiedoista luottamuksellisina. Henkilötietojen käyttöön liittyvistä rajoituksista säädetään henkilötietolaissa, joka on peräisin vuodelta 1999.

Miksi yksityisyys on uhattuna?

Arkipäiväinen elämä pyörii yhä enemmän tekniikan varassa: netti, matkapuhelimet, työpaikan kulunvalvonta, sähköposti... Kaikki tekniset järjestelmät tuottavat lokimerkintöjä ja tiedostoja, joihin tallentuu ihmisen elämään liittyviä tietoja. Nämä tiedot kiinnostavat yrityksiä ja viranomaisia.

Kuinka monessa rekisterissä meistä on tietoja?

Tärkein kansallinen tietovaranto on väestötietojärjestelmä (VTJ), jossa on jokaisen kansalaisen perustiedot. Tämän lisäksi tietojamme on kymmenissä viranomaisten ja sadoissa yritysten rekistereissä.

Voinko tarkistaa minusta kerätyt tiedot?

Henkilötietolain nojalla ihmisillä on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot eri rekistereistä. Jos tiedoissa on virheitä, rekisterinpitäjän velvollisuus on oikaista ne. Tietojen tarkistamiseen on valmis lomake Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulla (www.tietosuoja.fi).

Voiko työnantaja seurata, millä sivuilla liikun netissä?

Sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan nettisurffauksesta kertyvät tunnistetiedot ovat luottamuksellisia. Yritys voi rajoittaa nettipalveluiden käyttöä esimerkiksi palomuurissa, mutta työnantaja ei saa seurata, missä osoitteissa yksittäinen työntekijä on käynyt.

Saako työnantaja lukea sähköpostiani?

Sähköpostiin tulleita työviestejä saa lukea vain, mikäli työntekijä on antanut tähän etukäteen suostumuksensa. Ellei lupaa ole, työnantaja ei voi lukea edes työviestejä. Henkilökohtaisten viestien lukemiseen ei ole oikeutta missään tilanteessa.

Miksi kauppaketjut tyrkyttävät niin aktiivisesti bonuskortteja?

Bonuskorteilla asiakkailta saadaan lupa ostotietojen keräämiseen. Kortit myös helpottavat asiakkaan tunnistamista kassalla, jolloin tiedot on helpompi kohdistaa oikeaan henkilöön.

Mitä kaupat tekevät keräämillään tiedoilla?

Tietoja käytetään tuotevalikoiman kehittämiseen ja markkinoinnin kohdentamiseen. Tietokone pystyy päättelemään ostoksista esimerkiksi perheen lasten määrän, mahdolliset lemmikkieläimet, harrastukset ja muut tiedot.

Entä jos minulla ei ole mitään salattavaa?

Jokaisella ihmisellä on jotain, mitä hän ei halua kaikkien muiden tietävän.

Esimerkiksi talouteen, terveyteen ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvät asiat halutaan yleensä pitää vain omana tietona. Kun tiedot on kerran luovutettu johonkin palveluun henkilö itse ei voi enää vaikuttaa niiden käyttöön. Tiedot voivat levitä aiottua laajemmalle ja niitä voidaan jonain päivänä käyttää aivan uusiin tarkoituksiin.

Mitä ovat NSA ja FRA?

NSA on amerikkalainen signaalitiedusteluvirasto, jossa on 35 000 työntekijää. Sen tehtävänä on salakuunnella koko maailman viestiliikennettä ja poimia amerikkalaisia hyödyttäviä tietoja. Ruotsissa toimiva FRA tekee samaa pienemmässä mittakaavassa, sillä on alle tuhat työntekijää. Lähes jokainen maa suorittaa radio- ja nettiliikenteeseen liittyvää tiedustelutoimintaa kansallisten etujensa suojelemiseksi.

Mitä Google ja Facebook tekevät keräämillään tiedoilla?

Se onkin hyvä kysymys! Kukaan ei tarkalleen tiedä, eikä amerikkalaisten yritysten muutenkaan tarvitse noudattaa eurooppalaisia tietosuojalakeja.

Googlen keräämiä tietoja käytetään mainosten kohdistamiseen ja käyttäjien profilointiin. On erittäin todennäköistä, että myös kansainväliset tiedustelupalvelut seuraavat palveluiden käyttöä ja saavat niiden keräämiä tietoja.

Mitä vaaroja liittyy Facebookiin?

Ihmiset tulevat helposti paljastaneeksi liian henkilökohtaisia tietoja itsestään. Vaikka kuvat ja status-päivitykset näkyisivät vain ystäville, tiedot voivat silti levitä nettiin. Bilekuvat ja roisit kirjoitukset voivat jonain päivänä tulla vastaan vaikkapa työnhakutilanteessa. Netti ei unohda. Ikinä.

Miten autoilijoita valvotaan tänään? Entä huomenna?

Tämän päivän kameravalvonta liittyy lähinnä autojen nopeuksiin. Esimerkiksi Helsingin keskustassa jo 3 km/h kilometrin ylinopeus tuo kotiin kirjallisen muistutuksen, joskaan siitä ei sakoteta. Lisäksi autojen rekisterikilvet kuvataan maanteillä ja tietoja käytetään liikennevirtojen keskinopeuden laskentaan. Myös joissakin pysäköintihalleissa käytetään rekisterikilpeen perustuvaa valvontaa. Parhaillaan suunnitellaan satelliittipohjaista ruuhkamaksua. Toteutuessaan se kertoisi, missä autoilija on liikkunut, ja laskuttaisi häntä ajojen perusteella.

Mitä voin tehdä yksityisyyteni suojaamiseksi?

Jokainen voi omilla toimillaan parantaa omaa yksityisyyttään. Nettikäytöstä jääviä jälkiä voi vähentää selaimen asetuksilla, erilaisilla apuohjelmilla sekä anonyymeillä välimuistipalveluilla. Matkapuhelinta, joka mahdollistaa liikkumisen seurannan, ei ole pakko pitää koko ajan päällä. Maksukorttien sijaan voi käyttää käteistä. Yhteistä kaikille on, että ne vaativat hieman vaivaa ja ne saattavat myös aiheuttaa jonkin verran kuluja (kuten bonuskortista kieltäytyminen).

(MTV3)