Mitä puolustusvoimat saa 100 miljoonalla?

Puolustusministeriön mukaan puolustusvoimien määrärahojen korotus kohdennetaan armeijan varusteluun. Puolustuspoliittiseen selontekoon kirjattu 2 prosentin korotus, tarkoittaisi yli 100:aa miljoonaa euroa vuodessa. Mitä tuolla rahalla saa?

Sata miljoonaa riittää kahteen nykyaikaiseen hävittäjään esimerkiksi F18E-tyypin superhornettiin tai F22-hävittäjään. Suomella on 1990-luvun lopulla hankittuja hornetteja reilut 60 eikä niitä olla tällä hetkellä hankkimassa lisää. Hornettien tavallinen käyttöikä on noin 30 vuotta.

- Ilmavoimien kalusto on ajantasaista. Rahaa toki kuluu lentokaluston huoltoon ja ylläpitoon, kertoo ilmavoimien esikunnan tiedotuspäällikkö Joni Malkamäki.

Sadalla miljoonalla saa 100 kappaletta lentokoneisiin kiinnitettäviä pitkän matkan ohjuksia. Raha riittää myös 4-5 keskikokoiseen kuljetuskoneeseen. Suomella näitä koneita on kaksi kappaletta ja se on Malkamäen mukaan toistaiseksi riittävä määrä.

Yhteyskoneita sadalla miljoonalla saa konetyypistä riippuen 10-20 kappaletta. Koneisiin menee keskimäärin 7-8 matkustajaa. Suomi on jo aiemmin päättänyt tilata 4-8 konetta. Koneiden tilaus ei liity lisämäärärahoihin.

Lisäraha riittäisi uuteen miinalaivaan

Italiassa rakennetaan Suomelle kolme miinantorjunta-alusta. Merivoimien lähihistorian suurimman hankinnan arvo on noin 244 miljoonaa euroa. Ensimmäinen alus valmistuu vuonna 2010.

Kommodori, merivoimien huoltopäällikkö Heikki Rauhala sanoo, ettei puolustusvoimien kustannusten nousu johdu pääasiassa hankinnoista vaan toimintamenojen noususta.

- Kaluston ylläpito on aiempaa kalliimpaa, koska uusien järjestelmien tekninen huolto maksaa. Myös kiinteistökustannukset ovat lievässä nousussa. Ja osa puolustusvoimien lisärahoituksesta menee varmasti myös kansainväliseen kriisinhallintaan.

Merivoimat tekee hankintoja 12 vuoden aikajänteellä.

- Puolustusmateriaalin kustannukset ovat nousseet noin 7 prosentin vuosivauhtia. Toki hinnannousua on pyritty arvioimaan tilauksia tehtäessä, Rauhala kertoo.

Ministeriö: Suomi ei varustaudu

Puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen arvioi, ettei määrärahojen korotus ole mitenkään huomattavan suuri.

- Silloin kun lähdetään puolustustarvikemarkkinoille, ei sata miljoonaa euroa ole mikään mullistava summa. Ei tässä mistään Suomen varustautumisesta ole kysymys vaan siitä, että pitkään jatkunut hintojen nousu kompensoidaan niin, että puolustuskyky pysyy entisellään.

MTV:n uutisten tietojen mukaan puolustusmäärärahojen tasokorotus kirjattiin selontekoon kokoomuksen vaatimuksesta.

Nato- kanta pysyy tänään julkistettavassa selonteossa ennallaan. Suomi varaa mahdollisuuden halutessaan liittyä sotilasliittoon. Samalla kuitekin muistutetaan jäsenyyden ongelmista muun muassa yleiselle asevelvollisuudelle.

Lue myös:

    Uusimmat