Mitä haktivistit haluavat kertoa tietovuodoilla?

Verkossa on tällä hetkellä liikkeellä monia erilaisia hyökkääjiä. Aikaisemmin tietomurtojen ja virusten takana olivat ammattirikolliset, jotka pyrkivät tekemään rahaa hyökkäyksillään.

– Viimeisen vuoden aikana sekä Suomessa että kansainvälisesti on noussut esiin ryhmä, jota voisi kutsua haktivisteiksi, sanoo F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

Haktivisti on hakkeri ja aktivisti samassa paketissa. Haktivisti haluaa protestoida tai tuoda esille omia näkemyksiään tietoverkkojen ja tietokoneiden avulla.

– Suomen tietovuodot ovat vain ilkivaltaa ja huomionhakuisuutta. He haluavat tuoda julki tämän ilmiön. Mukana on todella taitaviakin henkilöitä, mutta iso osa haluaa vain olla hengessä mukana ja tukemassa toimintaa, Hyppönen sanoo.

Sadan poliisin osoitetiedot levisivät

Hyppösen mukaan tietoturva-alalla uskotaan, että viime aikojen tietovuotojen kautta levinneillä tiedoilla ei tehdä mitään sen konkreettisempaa. Vuodettuja osoitetietoja voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi roskapostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen.

– Itse vuotajat eivät ole hyötyneet hyökkäyksistä mitenkään. On kuitenkin väkisinkin vakavaa, jos tuhansien ihmisten henkilötiedot leviävät verkossa. Tietoja voi käyttää tunnistautumiseen, Hyppönen sanoo.

Riskin muodostaa myös kotiosoitteiden leviäminen - mukana listoilla on ollut esimerkiksi sadan poliisin osoitetiedot.

– En usko, että ryhmä valitsi tarkoituksella tietovuotojen kohteet - uskon, että he saivat käsiinsä tietoja useista eri lähteistä. Tietoja on ollut varmaan melkein jokaisesta organisaatiosta.

Hyppösen mukaan vastaavia tilanteita voidaan ehkäistä parantamalla henkilörekisterien ja tietojärjestelmien tietoturvaa.

– Syyllinen näissäkin tietovuodoissa on tietojärjestelmän ylläpitäjä, ei yksittäinen käyttäjä. Salasanan vaihtaminen on kuitenkin hyödyllistä, Hyppönen muistuttaa.

Katso F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen haastattelu: (Huomenta Suomi 15.11.2011)

Lue myös:

    Uusimmat