Minna Parikka ja Jussi69: Yrittäjyys on ainoa vaihtoehto

Saako Suomessa menestyä?

Minna Parikka: Saa, kun vain reilusti menestyy.

Jussi69: Saa. Oon niin vanha ukko, että ilmapiiri on muuttunut tosi paljon. Olen käynyt itsekin luennoimassa nuorille kouluissa ja ilmoittanut heille, että moni suomalainen sananlasku on aivan huuhaata kuten esimerkiksi "ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa". On paljon esimerkkejä luovilta aloilta, tsemppaavia ihmisiä tekemässä omia juttujaan, että se on rohkaisevaa. Uusi sukupolvi on ihan eri maailmasta, mitä minä totuin 80-luvulla seuraamaan.

Olette molemmat menestyneet omilla aloillanne erittäin hyvin, mitä olette tehneet menestymisenne eteen?

Minna Parikka: Paljon työtä, paljon epävarmuuden tunnetta ja sitä, että aina sattuu ja tapahtuu niin hyvällä kuin pahallakin. Tämä on kuin suuren suuri seikkailu, johon olen lähtenyt mukaan. Se on samalla se makea puoli myöskin, että koskaan ei tiedä, mitä huomenna tapahtuu.

Jussi69: Hulluutta. Se, että on nuori ja naiivi eli vähän tyhmä, kyllä auttaa. Jos näillä tiedoilla ja taidoilla mitä nyt olen kerännyt, olisin ollut varustettu 18-vuotiaana, en tiedä ryhtyisinkö enää yrittäjäksi. Kyllä se sellaista hullun rohkeutta vaatii.

Miksi perustitte oman yrityksen?

Minna Parikka: Se oli hullu teiniunelma. Halusin kenkäsuunnittelijaksi jo 15-vuotiaana ja tässä sitä nyt ollaan. Olin tosi pitkään ulkomailla opiskelemassa ja töissä. Ajattelin, että en enää koskaan tule Suomeen takaisin. Sitten tuli ihan hirveä koti-ikävä ja päädyin Suomeen ja pistin oman yrityksen pystyyn. Tietenkin taustalla oli myös naisena se, että halusin itse hienoja kenkiä. Sekin oli sellainen aika hyvä kimmoke. 

Jussi69: Ei ollut muuta vaihtoehtoa. Niin kauan kuin muistan oli itsestään selvää, että liityn rokkibändiin ja kierrän maailmaa. Sanoin sen ihan ääneen oppilaanohjaajalle, kun kysyttiin tulevaisuuden suunnitelmia. Opo kyllä vähän nöyryytti minua, mistä olen yhä edelleen katkera. Hän sanoi, että tässä on esimerkki kaverista, joka perustaa elämänsä lottoarvan varaan, eikä aio tehdä mitään töitä. Kyseenalaistin hänen näkemyksensä kyllä melko vahvasti, että miten niin en tekisi töitä? Enkä tässä muuta ole tehnytkään kuin töitä.

Minkälaisia haasteita olette kohdanneet yrittäjyytenne aikana? Mikä yrittäjyydessä on parasta?

Jussi69: Tämähän on yhtä suurta haastetta. Kun meillä on keikka, meillä on aika suuri henkilökunta, maksan heidän palkat, työluvat, lennot ja päivärahat. Kierrän heidän kanssaan ympäri maailmaa. Onhan siinä riskejä. Mitä nuorena haaveilin tekevän, en silloin osannut asiaa ajatella mitenkään yrittäjyytenä tai bisneksenä tai taloudellisia tavoitteita. Ei mulla ollut niitä. Mulla oli vain haave, että tätä mä haluan tehdä. Meni tosi monta vuotta ennen kuin huomasin, että tästähän voi tulla ihan elantokin. Sitten se havainto pakottikin katsomaan asioita, että miten nämä asiat pitää hoitaa. Aika monen mokan kautta on moni juttu tullut opittua.  

Minna Parikka: Yrittäjänä saa tehdä mitä huvittaa silloin kun huvittaa. Myöskin se, että koko ajan sattuu ja tapahtuu ja pääsee uusiin tilanteisiin ja seikkailuihin. Koko ajan voi myös oppia jotakin uutta.