Ministeriöt salaavat yhä arkistotietojaan – ei suunnitelmaa euroerosta

Joukossa ovat maininnat Kreikan ja Espanjan vakuussopimuksista. Suunnitelmaa euroeron varalle ei näy.

STT tutustui valtiovarainministeriön salaisten asioiden asiakirjarekisteriin eli diaariin ministeriön kirjaamossa Helsingissä. Siinä ovat kaikki salaiseksi määritellyt asiat, joita ministeriössä on käsitelty.

Valtiovarainministeriö suostui näyttämään salaisen diaarinsa tiedot STT:lle, toisin kuin moni muu ministeriö.

Kolme ministeriötä – opetusministeriö, ympäristöministeriö ja ulkoministeriö – kieltäytyivät suoralta kädeltä näyttämästä diaariotetta.

Ministeriöt merkitsevät kaikkein salaisimmat asiakirjansa erilliseen salaisten asioiden diaariin.

Valtiovarainministeriössä se on käsinkirjoitettu systemaattinen luettelo. Jokaisesta asiasta on merkitty otsikko, päivämäärä, kirjaaja ja viitteenä salaisuusluokitus.

Marginaalissa on pieniä huomautuksia: kreikkalaispankkien kanssa tehtyä vakuussopimusta säilytetään alivaltiosihteeri Martti Hetemäen kassakaapissa.

Tärkeä merkitys avoimuudelle

Diaaritiedoilla on tärkeä merkitys hallinnon läpinäkyvyyden kannalta. Tietojen avulla kuka tahansa ulkopuolinen voi katsoa, minkälaisia asioita hallinnossa käsitellään.

Opetusministeriö ja ympäristöministeriö perustelevat kieltäytymistään yleisesti julkisuuslailla.

– Salaisten asioiden diaari on käsinkirjoitettu iso kirja, josta ei valitettavasti voi saada diaariotetta, opetus- ja kulttuuriministeriön alustavassa vastauksessa täydennetään.

Ulkoministeriön mukaan diaari on salainen muun muassa siksi, että siihen on kirjattu tunnistetiedot ministeriön ja Suomen edustustojen välisistä salasanomista ja asiakirjoista. Niiden julkitulo vaarantaisi paitsi kansainväliset suhteet myös edustustojen turvallisuuden.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin painottaa, että diaaria koskeva tietopyyntö on arvioitava kuten mikä tahansa muukin tietopyyntö, vaikka kyseessä olisikin salainen diaari.

– Jos toimitaan lain mukaan, diaarin nimeämisellä ei pitäisi olla mitään merkitystä tiedonsaantioikeutta koskevan asian käsittelyn kannalta, Wallin sanoo.

Hänen mukaansa myöskään sillä, että diaaria päivitetään paperille käsin, ei pitäisi olla merkitystä julkisuuden kannalta.

– Sellaisella tulkinnalla tekisi aikamoisen reiän julkisuuslain soveltamiseen, Wallin naurahtaa.

Monta eri käytäntöä

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää muistuttaa, että salaisen diaarin ylläpitäminen on sinänsä ymmärrettävää, kunhan siihen on lakiin perustuva syy.

– Julkisuusperiaatteen kannalta olisi varmasti suotuisaa, että kaikki tietyn viranomaisen asiat näkyisivät yhdestä diaarista, eikä niitä paloiteltaisi eri diaareihin tai rekistereihin, Mäenpää kuitenkin lisää.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä, maa- ja metsätalousministeriöllä sekä oikeusministeriöllä kaikki merkinnät laitetaan jo samaan järjestelmään.

Muista ministeriöistä työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusministeriö ja sisäministeriö harkitsevat vielä vastaustaan STT:n tietopyyntöön.

Liikenne- ja viestintäministeriö on luvannut koota diaarista julkisen otteen.

(MTV3–STT)