Ministeriön lohiasetuksesta nousemassa kiista

Tornionjoella pelätään, että rysät vievät viimeisetkin kutukalat jo merellä.

Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema lohiasetus sisältää jälleen pienen lohisodan ainekset. Ministeriö aikoo siirtää meripyynnin nykyistä enemmän ammattilaisten oikeudeksi samalla kun lohimarkkinoita sotkevien harrastelijoiden kalastusmahdollisuuksia karsitaan. Pohjoisessa pelätään, että luvassa on uusi isku luonnonlohelle ja siihen tukeutuvalle kalastusmatkailulle.

Lohikiista kuplii jo ministeriön asettamassa pohdintaryhmässä, jonka työnä on laajasti pohtia asetuksen vaikutuksia ja alueiden mielialoja.

-Kuin paskaa olisi nakattu silmille, luonnehtii Antti Sorro työryhmässä esiteltyjä ministeriön kaavailuja. Sorro edustaa työryhmässä Lapin vapaa-ajankalastajia. Häntä tukee vahvasti Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo, joka ennustaa alkuvuoteen kitkerää kalariitaa, jos ministeriön aikeet toteutuvat.

Perämeren lohijokien rannoilla on toistuvasti paheksuttu sitä, että nousulohen kimppuun päästään merellä turhan aikaisin. Lohiasetukseen kirjattua rauhoituskautta on lähes vuosittain typistetty varhennetulla pyynnillä. Viime keväänä tuo varhennus oli parin viikon pituinen.

Pohjoisessa odoteltiin varhennuksen jäävän historiaan uuden lohiasetuksen myötä. Näin ei näytä käyvän. Sorron mielestä hallitus on ulosmittaamassa viimeisetkin luonnonlohet.

Valikoiva pyynti loppuu

Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Jouni Lind kiistää, että meripyyntiä oltaisiin lisäämässä. Hänen mukaansa haussa on ratkaisu, jolla turvataan luonnonlohien poikastuotanto ja myös ammattikalastajien toimeentulo.

Ministeriö aikoo esittää, että huhti-kesäkuulle sijoittuvat rauhoitusajat pysyvät entisinä. Ammattikalastajat saisivat kuitenkin aloittaa pyynnin kaksi viikkoa ennen rauhoitusajan päättymistä. Yksi kalastaja voisi käyttää kahta rysää. Sen lisäksi harkitaan yhtä lisäviikkoa, jolloin pyynti olisi sallittua yhdellä rysällä.

Ministeriö haluaa myös taata ammattikalastajille oikeuden koko saaliiseen. Se tarkoittaisi valikoivan kalastuksen katoamista.

Edellinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) vei aiemmat pyyntivarhennukset läpi markkinoimalla valikoivaa kalastusta. Isot lohet tuli päästää rysistä jatkamaan kutuvaellusta. Lindin mukaan valikoinnilla ei näytä olevan sellaista merkitystä, että sitä kannattaisi jatkaa.

Ajoverkot katoavat

Lindin mielestä ministeriö on tarjoamassa mallia, joka lopulta lisää jokiin kudulle pääsevien lohien määrää ja samalla karsii merikalastukseen liittyviä epäterveitä ilmiöitä.

Hän muistuttaa, että ensi vuonna katoavat ajoverkot, joita käytetään pääosin eteläisellä Itämerellä. Siellä on pyydetty noin 80 prosenttia Itämeren koko lohisaaliista, ja joukossa on runsaasti myös pohjoisten jokien kaloja.

-Kaikella todennäköisyydellä jo tämän takia lohta palaa nykyistä enemmän Suomen rannikolle ja jokiin.

Varhennettu pyynti rajataan puhtaasti ammattilaisille, joita on enää muutamia kymmeniä. Se on kuitenkin vielä auki, miten tiukasti ammattilaisuus määritellään. Tällä haavaa täysammattilaiseksi katsotaan henkilö, joka saa vähintään 30 prosenttia tuloistaan kalastuksesta. Toisaalta 15 prosentin osuuskin riittää esimerkiksi tukien saantiin.

Harrastelijoilta isorysien pito ollaan kieltämässä kokonaan ainakin valtion vesillä. Luvassa on myös verkkorajoituksia.

Lindin mukaan juuri tuo muu kalastus työntää lohta harmaille markkinoille ja pudottaa hintoja. Rajoitusten kohdentamisella yritetään karsia harmaata sektoria, jonka osuus kiivaimpina pyyntikuukausina saattaa nousta viidennekseen koko lohisaaliista.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat