Millaista on elää yksin vasten tahtoaan? Malin Lindroth on vuoden 1989 jälkeen rakastunut 15 kertaa, torjuttu hänet on yhtä monesti: "Enää en kaipaa suhdetta"

Ollessaan 16-vuotias Malin Lindroth oli vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Kyläilemään tuli isäntäperheen ystävä, joka piti Malinille oppitunnin paikallisten tyttöjen elämästä.

Ystävä kertoi myös, mitä tapahtuu treffeillä amerikkalaisen pojan kanssa.

Kädestä pitäminen elokuvissa kuulosti ruotsalaistytöstä upealta. Samoin pieni hempeily.

Sitten treffivalmentajan äänensävy muuttui ja hän sanoi:

– Älä kultapieni välitä. Ei sinua kukaan huoli. Ikinä.

Lindroth muistaa kommentin vielä nyt 53-vuotiaana ja kertoo asiasta kirjassaan Vanhapiika (Atena), joka on ollut Ruotsissa myyntimenestys.

– Pahinta oli se, että näin sanoi aikuinen 16-vuotiaalle, joka puolestaan oli jo aiemmin ajatellut asiaa. Omille ajatuksilleni tuli vahvistus. Se ei ollut hyvä asia, Lindroth muistelee penkillä Helsingin Vanhassa kirkkopuistossa.

Yksipuolinen rakkaus

Malin Lindroth on ollut kerran elämässään parisuhteessa. Se kesti 4 vuotta. Sen jälkeen piti tulla uusi suhde, mutta ei tullutkaan.

Vuoden 1989 jälkeen rakkauksia on ollut 15, mutta ne olivat kaikki yksipuolisia.

Lindroth torjuttiin.

– Näistä on jo hyvin kauan aikaa. Se loukkasi silloin, mutta ei enää, Lindroth sanoo.

Nyt hän on elänyt yksin lähes 30 vuotta.

– En enää kaipaa suhdetta. Tähän on tottunut kolmessakymmenessä vuodessa, ja nautin yksinelämisen hyvistä puolista. Olen tästä elämästä iloinen.

Miten ihmiset suhtautuvat, kun kerrot eläneesi yksin kolmekymmentä vuotta?

– On aika ennen ja jälkeen kirjan. Nyt voin kysymyksen tullessa iskeä kirjan pöytään.

– Ennen tätä moni halusi mitätöidä kokemukset. Näkemystä korjattiin ja kysyttiin, mitä tahattomuus oikeastaan on? Ilmiö on tabu.

Vanhapiika-sanalle uusi sisältö

Lindroth haluaa tuoda takaisin sanan vanhapiika.

Mutta miksi kukaan haluaisi itseään kutsuttavan vanhaksipiiaksi? Usein sanaa pidetään haukkumasanana. Ainakin epäkohteliaana.

– Koin, että vanhaltapiialta puuttuu tarina. Onnellisista sinkuista ja vapaaehtoisesti sinkuista on useita tarinoita. En löytänyt sellaista, josta olisin tunnistanut itseni.

Lindrothin mukaan ilmiöstä on vaiettu sukupolvesta toiseen. Hän uskoo, että suurin osa ihmisistä elää sisäisen paineen alla ja pelossa - valitaanko minut? Pelko ohjaa elämää.

– Halusin tarinan, jossa ollaan tahattomasti yksin. Keksin, että otan käyttöön sanan vanhapiika. Pyyhin siitä pois häpeän ja teen vanhastapiiasta yhteiskuntakriitikon, Lindroth hymyilee.