Miljardi kiloa lihaa vailla omistajaa

Naudanlihan kulutus on tällä hetkellä keskimäärin neljänneksen alle normaalin. Ylimääräistä lihaa jää 3-4 kiloa EU-kansalaista kohti mukaanlukien pikkulapset, vanhukset ja kasvissyöjät.

EU-maiden maatalousministerit keskustelevat tilanteesta maanantaina Brysselissä. Komissio on ehdottanut toimia tuotannon leikkaamiseksi, mutta neuvotteluista odotetaan vaikeita eikä päätöksiä välttämättä synny. Ehdotettuja toimia pidetään osin riittämättöminä, osin liian pitkälle menevinä.

Lihamarkkinoilla usean vuoden kaaos

Useimmissa EU-maissa ylimääräiset lihat tuhotaan, sillä varastointia ei pidetä kestävänä ratkaisuna. Suuret interventio-ostot uhkaavat sitä paitsi räjäyttää EU:n budjetin. EU-maille ehdotetaan nyt oikeutta varastoida lihaa tilapäisesti ja käyttää sitä myöhemmin elintarvikeapuna. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa.

Lehmän älykäs katse

Britannian kokemusten perusteella odotetaan kestävän 4-5 vuotta ennen kuin naudanlihamarkkinat palaavat entiselleen. Tilanne on pahin Saksassa, jossa kulutus on laskenut lähes 40 prosenttia. Suomi ja Ruotsi, jotka eivät ole löytäneet ensimmäistäkään hullua lehmää, eivät halua hyväksyä ehdotuksia tuotannon ja palkkioiden leikkaamisesta. Kumpikin maa tuottaa vähemmän naudanlihaa kuin kuluttaa eikä kummassakaan maassa kysyntä ole laskenut.

Suomi vastustaa kiintiöitä

Komission ehdotuksissa Suomea huolestuttavat erityisesti siirtyminen tilakohtaisiin kiintiöihin ja 90 eläinyksikön katon palauttaminen. Katto on vastikään lakkautettu ja sadat tilat ovat juuri ehtineet investoida tuotannon lisäämiseen.

Jos kiintiöt muutetaan tilakohtaisiksi ja määritellään perustuviksi aiempien vuosien tuotantoon, ovat seuraukset vakavia. Jokainen poisjäävä sonnipalkkio on 1 200 markkaa vähemmän tuottajan kassaan. Joillakin tiloilla menetykset uhkaavat nousta kymmeniin tuhansiin markkoihin. Maatalousministeri Kalevi Hemilä uskoo yhä, että Suomi voi torjua itselleen sopimattomat ehdotukset.

(MTV3-STT)