Miksi tulvat eivät avaa kukkaronnyörejä niin kuin maanjäristykset?

Talouden suhdanteet heijastuvat tunnetusti paitsi ihmisten rahankäyttöön myös heidän arvomaailmaansa. Vaikka juuri koettu taantuma ei jättänyt suurta jälkeä suomalaisten arvoihin tai kulutustottumuksiin, oli taloudellisella epävarmuudella vaikutusta moniin asioihin. Yksi niistä oli hyväntekeväisyysjärjestöjen varainhankinta.

Suomen Punaisen Ristin varainhankintapäällikön Tuula Collianderin mukaan taantuma näkyi selvästi järjestön saamissa lahjoituksissa.

- Vuosi sitten oli nähtävissä, että ihmiset auttoivat hiukan pienemmillä summilla. Keskilahjoitus lippaaseen aleni jonkin verran, mutta lahjoittajakatoa ei ollut, Colliander toteaa.

Sen sijaan Unicefin varainhankinnassa taantuma ei näkynyt. Varainhankintajohtaja Liisa Susiluoto selittää tilannetta vakaalla lahjoittajakunnalla.

- Lahjoittajat eivät edes laskeneet lahjoitussummaansa, mitä tapahtui 90-luvulla suuren laman aikaan. Tämä asia on selvästi niin iso, että siitä ei tingitä, Susiluoto arvioi.

Kuluva vuosi on ollut valitettavan vilkasta aikaa kansainvälisten katastrofien suhteen. Kriisit ovatkin oikaisseet myös SPR:n lahjoitusnotkahduksen. Eri tyyppiset katastrofit ovat nostaneet esille myös hämmentävän huomion siitä, kuinka maanjäristykset vetoavat lahjoittajiin huomattavasti tulvia tehokkaammin.

- Pakistaniin ei ole tullut yhtä paljon avustuksia kuin Haitiin tuli. Ihan vastaavaa auttamisen aaltoa ei tapahtunut tässä yhteydessä, vaikka niinkin vakavasta ja laajasta katastrofista on kysymys, Colliander myöntää.

Unicefin Susiluoto tunnistaa ilmiön, mutta uskoo, että katastrofien avustussummat nousevat pitkällä aikavälillä yhtä suureksi.

- Haitin rahat tulivat nopeasti ja Pakistanin rahat tulevat hitaammin sisälle, mutta todennäköisesti summa on loppujen lopuksi sama, Susiluoto arvioi.

Colliander ja Susiluoto selittävät ihmisten asennetta eri tyyppisiin katastrofeihin niiden aikajänteellä.

- Nopea luonnonkatastrofi herättää meidät kaikki sellaiseen luonnon raadollisuuteen, joka on ennalta arvaamatonta. Tulvat ovat tietysti yhtä raadollisia ja tuhoiltaan vielä laajempiakin, mutta koska se kypsyy pidemmän aikaa, niin ehkä se hetken momentti päättää, että tätä minä haluan auttaa, ei herää yhtä voimakkaasti, Colliander arvelee.

- Toinen asia on se, että kahdeksan miljoonaa ihmistä on niin käsittämätön määrä ihmisiä, että se menee tavallaan yli käsityskyvyn. Se herättää hitaammin, Susiluoto lisää.

Susiluoto arvioi myös, että lahjoittajakunnat poikkeavat eri tyyppisissä katastrofeissa jonkin verran toisistaan. Suuret massat lähtevät Susiluodon mukaan mukaan maanjäristyslahjoituksiin ja tulvissa lahjoitukset jäävät enemmän uskollisten peruslahjoittajien varaan.

Lue myös:

    Uusimmat