Kuninkaat, kuningattaret, prinssit ja prinsessat voivat nykyaikana tuntua monesta tasavallassa asuvasta keskiaikaisilta ja monarkia järjestelmänä epätasa-arvoiselta. Kuitenkin kaksitoista Euroopan maata pitää edelleen kiinni vanhasta valtiomuodosta.
Useimmilla Euroopan monarkeista ei juurikaan ole valtaa, mutta suurin osa kuningashuoneista nauttii laajaa kansansuosiota.
Mitä modernit demokratiat kuten Ruotsi, Norja, Belgia ja Hollanti sitten katsovat hyötyvänsä monarkiasta? Euroopan historian professori Laura Kolbe selittää asiaa identiteetillä ja perinteillä.
– Kuningas tai kuningatar on symbolisesti hyvin tärkeä hahmo, joka antaa kansakunnalle identiteetin ja kansakunnan poliittiselle olemukselle ilmentymän, Helsingin yliopiston professori arvioi.
Skandaalit ravistelleet kuningashuoneita
Useissa Euroopan hoveissa on viime vuosina paljastunut skandaaleja, jotka ovat saaneet ainakin osan kansalaisista kyseenalaistamaan järjestelmän oikeutuksen.
Belgiassa kuningas Albert II:n taannoinen salasuhde paljastui viime vuonna, kun taiteilija Delphine Boël vahvistettiin kuninkaan lapseksi. Boëlin isä varmistettiin oikeuden määrättyä kuninkaan DNA-testiin.
Britanniassa viimeisimmän kohun käynnistivät asemastaan kuninkaallisessa perheessä luopuneet prinssi Harry ja herttuatar Meghan, jotka syyttivät kuninkaallisi haastattelussa muun muassa rasismista ja kiusaamisesta. Vielä vakavammista syytöksistä on ollut kyse kohussa kuningattaren kolmanneksi vanhimman lapsen prinssi Andrew'n ympärillä. Hänet on muun muassa yhdistetty pedofiliasta .
