Mikko Franckista oopperan taiteellinen johtaja

Mikko Franck on valittu Kansallisoopperan taiteelliseksi johtajaksi. Valinnan teki Kansallisoopperan säätiön hallitus. Franck myös jatkaa Kansallisoopperan ylikapellimestarina, jona hän on toiminut viime vuoden syksystä alkaen.

Franck aloittaa uudessa tehtävässään vuoden alussa. Sopimus on voimassa heinäkuun 2011 loppuun, ja siihen sisältyy optio kahden vuoden jatkosta.

Oopperan hallitus esitti Franckia tehtävään kuukausi sitten. Ennen lopullista päätöstä hallitus kuuli myös oopperan henkilöstöryhmiä, jotka kannattivat Franckin valintaa yksimielisesti.

Taiteellinen johtaja vastaa oopperan ohjelmiston ja konserttien taiteellisesta suunnittelusta sekä johtaa ja kehittää taiteellista toimintaa. Hänellä on myös budjettivastuu omasta osastostaan.

Franck toimii tehtävässään pääjohtaja Päivi Kärkkäisen alaisuudessa. Pääjohtajan alaisuudessa toimii myös baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve.

Työparikseen Franck saa vuoden alusta lähtien oopperan taiteelliseksi suunnittelupäälliköksi Rilla Kyykän.

Oopperan kuunneltava yleisöään

Franck ei heti valintansa jälkeen halunnut kertoa, mihin suuntaan aikoo kehittää oopperan ohjelmistoa. Hänen mukaansa asiaa ehtii miettiä joulupyhinä. Oopperan on kuitenkin pystyttävä kuuntelemaan yleisönsä toiveita.

- Muistaen kuitenkin, että yleisö ansaitsee aina enemmän kuin ymmärtää pyytääkään. Oopperan pitää pystyä tarjoamaan suomalaisille mahdollisimman monipuolisesti oopperaa eri aikakausilta ja tyylisuunnista.

Franckin mukaan hänen aikansa jakautuminen taiteellisen johtajan ja ylikapellimestarin tehtävien välillä riippuu prosessin vaiheesta. Kaksoisrooliaan hän pitää etuna.

- Pääsen seuraamaan toteutusta läheltä ja pitämään siihen hyvän kosketuksen. Lisäksi pääsen katsomaan samaa asiaa kahdelta puolelta.

Franck aikoo pitää tuntuman hyvänä myös oopperan, konsertin ja baletin johtamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa vuosittain vähintään 20 esityksen johtamista, mikä on saman verran kuin hän on tehnyt tähänkin asti.

- Näin pääsen keskittymään tarpeeksi taiteeseen. Olen kuitenkin lähtökohtaisesti taiteilija enkä hallintomies.

Kansallisoopperan lisäksi Franck johtaa ensi vuonna myös oopperaa New Yorkin Metropolitanissa sekä konsertteja ainakin Japanissa, Etelä-Koreassa, Saksassa, Englannissa ja Ranskassa.

Näiltä matkoilta Franck toivoo löytävänsä toimintatapoja, joita voisi tuoda mukanaan Suomeenkin.

Irtisanoutuminen unohdettu

Franckia tiedotusvälineille esitellessään oopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen ja oopperan hallituksen puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen tyytyivät toistelemaan tyytyväisyyttään Franckin valintaan. Hämäläisen mukaan Franckin kanssa oli keskusteltu myös tämän taannoisesta irtisanoutumisesta, mutta "menneet ovat menneitä".

-Franckilla on intohimo taiteeseen ja nälkä johtamiseen, Hämäläinen muotoili valintaperusteita.

Hämäläinen painotti vielä, että oopperan taiteellisen johtajan ja ylikapellimestarin tehtävät eivät jatkossa kuulu automaattisesti samalla ihmiselle, vaikka Franck nyt molemmista vastaakin.

-Ylikapellimestarin ja taiteellisen johtajan tehtävien yhdistämisen taustalla oli selkeä tal... taiteellinen linjaus.

Franck on nopeasti luonut aseman yhtenä kansainvälisesti kiinnostavimmista kapellimestareista, ja hänen orkesteri- ja oopperaohjelmistonsa on laaja.

Kansallisoopperassa kuohui keväällä

Suomen kansallisoopperan rahavaikeuksien ja riitojen repimä vuosi on päättymässä suotuisissa merkeissä. Kuluvan vuoden esitykset ovat vetäneet katsomot lähes täyteen, lippuja on myyty ennätystahtiin, uusi johto on koossa ja näyttämötekniikka entistä ehompi peruskorjauksen jälkeen.

Ainoa kauneusvirhe on oopperan taiteellisen henkilökunnan yhä jatkuvat työsopimusneuvottelut, mutta niissäkin on tapahtunut edistystä.

Oopperan tulos ylsi jo viime vuonna niukin naukin plussan puolelle. Ongelmien taustalla kummittelee kuitenkin edelleen vuonna 2005 tehty lähes 1,8 miljoonan euron tappio, joka johtui johdon ylioptimismista yleisömäärien suhteen budjetointivaiheessa.

Sitä on korjattu tämän vuoden aikana muun muassa lomauttamalla koko henkilöstö kahdeksi kuukaudeksi kesällä, vähentämällä viikoittaisten esitysten määrä kuudesta viiteen, jäädyttämällä virkoja ja irtisanomalla 12 työntekijää.

Henkilökunta menetti jatkuvien huonojen uutisten myötä luottamuksensa johtoon ja ilmapiiri tulehtui hälyttävästi.

Ylikapellimestari Mikko Franckin mitta täyttyi helmikuussa ja hän sanoi itsensä irti. Syyksi hän ilmoitti taiteelliset näkemyserot pääjohtaja Erkki Korhosen ja hallintojohtaja Pekka Kaurasen kanssa.

- Ensisijaisesti olen menettänyt luottamukseni ja uskoni pääjohtaja Erkki Korhosen ja hallintojohtaja Pekka Kaurasen kykyihin hoitaa tehtävänsä hyvin, Franck perusteli päätöstään tuolloin.

Sittemmin Korhonen sai lähteä, mutta Kauranen ja Franck jäivät taloon.

Seppo Tiitisen vetämän hallituksen kolmivuotiskausi päättyi keväällä. Tilalle nimitettiin Sirkka Hämäläisen luotsaama "tervehdyttämishallitus", jolle silloinen kulttuuriministeri Tanja Saarela antoi tehtäväksi vakauttaa oopperan taloudellinen ja hallinnollinen tilanne.

Hämäläisen vetämä hallitus onkin nimennyt puuhakkaasti uusia johtajia oopperaan.

Kansallisooppera on ollut vuoden mittaan otsikoissa milloin mistäkin syystä. Hurjimmin tiedotusvälineet hirmustuivat, kun Korhosen erorahapottia ei kerrottu julkisuuteen.

Oopperan uutta hallitusta on syytetty talon päätöksiä koskevien tietojen pihtaamisesta. Itse oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) otti joulukuun alussa kantaa sen suhteen, että Kansallisoopperan kaltaisten julkisin varoin rahoitettavien, säätiömuotoisesti hallinnoitujen laitosten päätöksenteko on saatava julkiseksi.

(MTV3-STT)