Mikä ammatti? Työn keskipalkkio 440 euroa / kk, vapaapäivät jäävät pitämättä

Vajaa puolet omaishoitajista kieltäytyi vapaista, koska he eivät halunneet jättää hoidettavaansa muiden hoitoon. Useimmiten syynä on se, että vaihtoehtona omaishoidolle on yleensä laitoshoito ja sopivaa sijaista on muutenkin hankala löytää.

 Omaishoitaja saa keskimäärin 440 euroa kuukaudessa

-Omaishoidon tuen keskipalkkio on 440 euroa kuukaudessa.

-Enemmistö sekä omaishoidettavista että omaishoitajista on yli 64-vuotiaita. Puolisoaan hoitavien osuus kasvaa eniten.

-Runsaasti tai melko paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitsee 68 prosenttia hoidettavista.

-Fyysinen sairaus, vamma tai fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ovat hoidon tarpeen syynä 54 prosentilla, muistisairaudet 26 prosentilla ja kehitysvammaisuus 15 prosentilla.

-Joka viides hakemus hylätään, yleisimmin hoidon ja huolenpidon tarpeen vähäisyyteen vedoten.  

-Kunnat toivovat valtakunnallisesti yhtenäistä palkkiojärjestelmää. Hoitopalkkioiden vaihtelu kuntien välillä on suurta. 

– Kynnys hoidettavan lähtemiseen omaishoidosta laitoshoitoon edes tilapäisesti on korkea. Usein hoitaja ei myöskään halua hoidettavaansa kasvottomaksi koettuun laitoshoitoon, koska omaishoitajan ja hoidettavan välille on kehittynyt tiivis hoitosuhde. Se koetaan tärkeäksi, että myös sijainen olisi hoidettavalle tuttu, selvittää erikoistutkija Anni Vilkko.

Hänen mukaansa ongelmallisia ovat myös sellaiset tilanteet, joissa sijainen tulee vakituisen hoitajan kotiin hoitamaan tämän vapaapäiväksi.

– Silloinhan vapaapäiväänsä viettävän pitäisi oikeastaan poistua kotoaan, Vilkko toteaa.

Yli kolmasosa välttää laitoshoidon 

Selvityksen mukaan monissa kunnissa toivotaan omaishoidon tuen myöntämiselle yhtenäisiä kriteerejä. Tuen hakemukset ja hoitopalkkioiden suuruus määritetään nykyisin hyvin erilaisilla mittareilla.

Suomessa on yli 42 000 omaishoitosopimuksen tehnyttä, ja hoitopalkkiot vaihtelevat paljon kuntien välillä. Selvityksen mukaan 65 prosenttia piti parempana, että omaishoidon tuen palkkion myöntämisestä vastaisi Kela, ja tukipalvelut jäisivät kunnan vastuulle.

Erikoistutkija Vilkon mielestä kriteereitä mietittäessä on huomioitava etenkin hoidettavien erilaiset tarpeet. Vilkko muistuttaa, että esimerkiksi iäkkään omaishoito eroaa suuresti kehitysvammaisen lapsen hoidosta. Hän huomauttaa myös, että fyysisten rajoitteiden lisäksi tulisi entistä paremmin huomioida psyykkisten sairauksien vaikutukset omaishoitoon.

Selvityksen perusteella enemmistö sekä hoidettavista että omaishoitajista on yli 64-vuotiaita, ja sen mukaan omaishoidon tuki palvelee paremmin eläkeläisiä kuin työikäisiä. Kaksi kolmesta hoidettavasta tarvitsee runsaasti tai melko paljon hoitoa. Keskimäärin 36 prosenttia omaishoidettavista olisi laitoshoidossa ilman omaishoitajaa.