Miinat uhkaavat sulkea Euroopan vilja-aitan

Muhevan mullan maalle elintärkeää maataloutta heikentää nyt uhka, joka on väestölle kirjaimellisesti hengenvaarallinen: henkilömiinat.  

Jalkaväkimiinoja ovat kylväneet sekä kapinalliset että Ukrainan hallituksen joukot.  

– Täällä on nyt paljon peltoja, joille ei kannata kävellä. Ne on pippuroitu miinoilla ja räjähtämättömillä kranaateilla, kertoo maanviljelijä Nikolai Utrimenko.  

Hän viljelee maatilaa, joka sijaitsee separatistien hallussa olevassa Dmytrivkassa Ukrainan itäosassa.  

-Meiltä jäi vehnä korjaamatta, ja pystyimme kylvämään vain puolet pelloista, hän kertoo.  

Miinojen määrästä rintamaseudulla kertoo se, että ne tappoivat kuusi sotilasta eri paikoissa yhdessä päivässä viime viikolla.  

Myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch varoitti tällä viikolla Ukrainan miinariskeistä. Järjestö vaati, että kriisin osapuolten pitää tuhota kaikki takavarikoimansa tai hankkimansa henkilömiinat.  

Miinaongelma on kuitenkin samalla piinallisen globaali. YK on arvioinut, että Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan tähän mennessä kylvettyjen miinojen raivaaminen kestää peräti tuhat vuotta.

Viljelijöiden ykköspulma  

Ukrainassa miinat ovat riski myös vaikkapa metsästäjille. Hallituksen valvoman Luhanskin alueen kuvernööri Hennadi Moskal määräsi tilapäisen kalastus- ja metsästyskiellon rajan läheisyyteen "räjähdeonnettomuuksien välttämiseksi".  

Separatistien julistaman Donetskin kansantasavallan johtaja Aleksandr Zahartshenko puolestaan laski, että kolmasosa viljelykelpoisesta maasta on raivattava puhtaaksi räjähteistä.

– Miinoista on muodostunut viljelijöiden tärkein ongelma, hän lisäsi.

On arvioitu, että Donetskin seudun kaikkien miinojen löytäminen vie seuraavat 20 vuotta.

Vaikka miinojen raivaaja olisi alansa ammattilainen, työ on aina vaarallista. Dmytrivkassa eräs pioneeri kuoli, kun miinan alle piilotettu toinen miina räjähti päällimmäistä purettaessa.   

Ukrainan sisällissodassa on kuollut kaikkiaan runsaat 6000 ihmistä.