Migreenigeenin paikannus loppusuoralla

Koko perimän kattava geenihaku on jo loppusuoralla ja tuloksia varmistetaan parhaillaan, sanoo professori Leena Palotie Kasanterveyslaitokselta. Yhdenkin migreenigeenin löytyminen johtaisi Palotien mukaan oikean aineenvaihduntareitin jäljille ja avaisi mahdollisuuksia todellisten täsmälääkkeiden kehittämiselle. Suomalaisten kaksostutkimusten mukaan perintötekijöiden osuus migreenin synnyssä on 35-50 prosenttia. Migreenille aiheuttavia perintötekijöitä onkin etsitty ympäri maailmaa jo usean vuoden ajan.

Suomalaiset tutkijat ovat tutkineet suomalaisia kaksospareja sekä noin 150 perhettä, joilla on ns. aurallinen migreeni. Koko perimän kattava geenihaku on Palotien mukaan jo loppusuoralla. Palotie uskoo, että ympäristötekijöidenkin merkitys migreenissä avautuu täysin vasta sitten, kun geneettiset tekijät ovat selvillä. Kaikki, joilla on geenivirhe, eivät saa migreeniä.

Päänsärytön viikko ohjaa oikeaan hoitoon

Migreeni on maamme yleisin neurologinen sairaus ja siitä kärsii noin puoli miljoonaa suomalaista. Jotta lääkehoito onnistuisi, pitäisi oppia tunnistamaan, onko oma toistuva päänsärky migreeniä vai lihasjännityspäänsärkyä, sanoo dosentti Markus Färkkilä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Esimerkiksi kalliit verisuonia supistavat migreenilääkkeet eivät tehoa lainkaan lihasjännityspäänsärkyyn.

Färkkilä varoittaa myös jatkuvasta särkylääkkeiden käytöstä, joka voi ylläpitää päänsärkykierrettä. Särkylääkeriippuvuutta voi kehittyä sekä perinteiselle särkylääkkeille että uudemmille tulehduskipulääkkeille. Erityisen hankalina hän pitää kofeiinia ja kodeiinia sisältäviä yhdistelmäkipulääkkeitä. Ensi kuussa migreenijärjestöt ja Suomen Apteekkariliitto järjestävät päänsäryttömän viikon, jolloin jaetaan aktiivisesti tietoa päänsäryn ja migreenin tunnistamisesta ja hoidosta.
(STT)