Migreeni puhkeaa ennen kouluikää

Myös pienillä lapsilla, jopa vauvoilla, voi olla migreeniä. Se näkyy usein vatsakipuna tai oksenteluna.

Osa migreeniä sairastavista lapista selviää terveyskeskuslääkärin hoidossa, mutta vaikea migreeni vaatii lastenneurologin apua. Heitä taas on Suomessa niukalti.

Migreeni eroaa tavallisesta päänsärystä siten, että migreeniin liittyy usein valonarkuutta ja pahoinvointia, kuten oksentamista. Äänet ja hajut voivat tuntua tavallista voimakkaimmilta. Osalla on auraoireita eli valoilmiöitä tai näkö voi heikentyä. Myös kädet tai jalat voivat puutua. Kun kova kipu loppuu, olo voi olla väsynyt ja huono.

Lasten migreeni on varsin yleistä. Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen ja säilyy usein läpi elämän. Reilut puolet lapsena migreenistä kärsineistä saa migreenikohtauksia myös aikuisena.

Säännöllinen elämä rauhoittaa migreenin

Säännölliset elämäntavat ja terveellinen ruokavalio ovat tärkeitä, jotta migreeni pysyy aisoissa. Pienetkin asiat voivat laukaista migreenin, kuten limsan kittaaminen. Limsa saa verensokeriarvot heittelehtimään. Suomen migreeniyhdistyksen Anitta Tähtiniemi sanoo, että limsassa on paljon sokeria ja lisäaineita, jotka eivät sovi migreenistä kärsivälle.

Tähtiniemen mukaan liikunta on hyvästä, mutta liian rankka ja nopea liikunta taas ei. Laji kannattaa valita siten, että kunto pysyy hyvänä ja lapsi terveenä.

- Kotioloissa liika telkkarin tuijotus lisää lihasjännitystä ja jännityspäänsärkyä, Tähtiniemi toteaa. Lihasjännityspääkipu voi myös aiheuttaa migreeniä.

Migreenistä kärsivä lapsi tarvitsee oman rytminsä mukaista ja säännöllistä yöunta.

- Migreenistä kärsivän lapsen täytyy muistaa syödä riittävästi. Aamupala on tärkeä. Jos jättää aamupalan väliin, lykkää lounastamista ja sitten syö pikaruokaa ja limsaa, saa aika varmasti migreenin, lastenneurologi Mirja Hämäläinen sanoo.

Migreeni poraa pään hajalle

- Tuntuu kuin päästä työntyisi pora ulos, kuvailee 12-vuotias Pihla migreenikohtausta. Kipu raivoaa yleensä pahimpana oikean silmän takana, joskus se leviää myös vasemman silmän taakse. Välillä pahoinvointi purkautuu oksentamisena, välillä pyörryttää ja on vaikea pysyä pystyssä.

Migreeni iskee yleensä yöllä ja on täydessä vauhdissa, kun lapsi herää. Silloin eivät kipulääkkeetkään enää pahemmin auta. Kouluun hän ei pysty lähtemään, eikä voi lukea, koska näkö on sumea. Läksytkin jääväät migreenipäivänä tekemättä.

- Joskus olen yrittänyt vähän lukea, mutta silmän taakse pistää kovaa.

Migreenipäivän jälkeen Pihlalla on kova työ ottaa luokka kiinni. Aina kaikki opettajakaan eivät ymmärrä, kuinka kovaa kipua lapsi on joutunut kärsimään, vaan moittivat tekemättömistä läksyistä. Joskus opettajat myös kirjaavat unohdusmerkintöjä.

- Parhaat kaverit tajuaa, mikä migreeni on. Kaikki eivät ymmärrä, miksi olen poissa koulusta. Jotkut sanovat, että siellä se taas pelaa kotona pleikkaa tai käy tietokoneella.

Pihla on kamppaillut migreenin kanssa jo seitsemän vuotta. Kipua hän yrittää hallita lepäämällä, ottamalla särkylääkettä, yrittämällä nukkua ja puuhailemalla jotakin pientä.

- Joskus kipua kestää hyvin huonosti. Välillä taas yritän parantaa oloa tekemällä jotakin ja olemalla ajattelematta kipua.

Paras apu migreeniin on saatu lääkärin antamasta akupunktiosta. Se on vähentänyt syksystä kohtausten määrän kolmannekseen. Silti niitä tulee yksi viikossa.

(MTV3-STT)