Mielentilatutkimuksiin lähetettävät henkilöt yhä sairaampia

Mielentilatutkimukseen tulevien psyykkinen ja fyysinen terveydentila on viime vuosina ollut yhä huonompi. -Mielentilatutkimukseen tulee yhä vaikeammin sairaita ja ns. monisairaita henkilöitä, totesi apulaisylilääkäri Hannu Naukkarinen Lapinlahden sairaalan mielentilatutkimusosaston 30-vuotisjuhlassa Helsingissä tänään.

Oman osastonsa yhdeksi merkittäväksi kehittämishankkeeksi Naukkarinen mainitsi oman puolipäiväisen neuropsykologin saamisen tutkimusryhmään. -Haasteena on tarve selviytyä lisääntyvistä neuropsykologisista tutkimuksista, jotka johtuvat lisääntyvistä keskushermoston toiminnan häiriöistä. Nämä puolestaan liittyvät mm. lisääntyneeseen päihteiden käyttöön, hän totesi. Lapinlahden sairaalan mielentilatutkimusosastolla myös koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä, mutta koulutuspaikoista on Naukkarisen mukaan Suomessa pulaa. Suomessa tehdään vuosittain keskimäärin 120 oikeuslääketieteellistä mielentilatutkimusta, joista noin puolet Lapinlahden sairaalassa Helsingissä.

Rajanveto nykyisin hankalaa

Apulaisylilääkäri Hannu Naukkarinen huomautti, kuinka hankalaa nykyisin on vetää rajaa täyttä ymmärrystä vailla olevien eli rikosoikeudellisesti vähentyneesti syyntakeisten ja täydessä ymmärryksessä eli rikosoikeudellisesti täysin syyntakaisten henkilöiden välillä. -Lääketieteelliseltä kannalta katsottuna vähentynyt syyntakeisuus esiintyy niin moniasteisena ja -muotoisena, että eräiden sairaaloiden ylilääkäreiden käsityksen mukaan rikosoikeudellisen vastuunalaisuuden jakaminen kolmeen ryhmään, syyntakeettomiin, vähentyneesti syyntakeisiin ja täysin syyntakeisiin, vaikuttaa epätarkoituksenmukaiselta, Naukkarinen totesi.

Rikosoikeudellisesti ja kriminaalipoliittisesti ei hänen mukaansa ole pidetty oikeana, että henkilöt, jotka luetaan vähentyneesti syyntakeisten ryhmään, tuomitaan alennetun rangaistusasteikon puitteissa. Lapinlahden sairaalassa valmistui vuonna 2000 mielentilatutkimuslausuntoja kaikkiaan 54. Mielentilatutkimuksen perusteella 9 tutkittavan todettiin olleen syytteenalaisen teon tehdessään ymmärrystä vailla, 20:n katsottiin taas olleen täyttä ymmärrystä vailla ja 25:n puolestaan täydessä ymmärryksessä.

Tutkimuksessa tarkastetaan aivoja ja kromosomeja


Mielentilatutkimus kestää yleensä pari kuukautta, mutta tutkimusajat ovat vähitellen pidentyneet tutkittavien ongelmien vaikeusasteen lisääntyessä. Ryhmätyönä tehdyssä mielentilatutkimuksessa kartoitetaan tarkasti tutkittavan psyykkinen ja fyysinen kunto. -Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan mahdollisimman perusteellisesti tutkittavan elämänhistoria, elämäntapahtumat ja persoonallisuuden kehitys sekä mahdolliset häiriöt kehityksessä, Naukkarinen kertoi ja lisäsi, että erityisen seikkaperäisesti tutkitaan syytteenalaiseen tekoon liittyvät tapahtumat ja psyykkiset tekijät.

Syytetystä hankitaan myös ulkopuolista tietoa mm. poliisikuulustelupöytäkirjoista, lääkärintodistuksista, puolustuslaitoksen kantakortista sekä omaisilta. Fyysistä terveyttä kartoitettaessa ollaan yhteydessä eri alojen erikoislääkäreihin, esimerkiksi neurologiin ja sisätautilääkäriin. Aivoista tutkitaan mm. aivosähkökäyrä eli EEG ja otetaan aivojen magneettikerroskuva. -Myös kromosomit tutkitaan, sillä varsinkin sukupuolikromosomien poikkeavuudet saattavat aiheuttaa häiriöitä persoonallisuudessa ja lisätä mielisairauden ja rikollisuuden riskiä, Naukkarinen sanoi.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat