Mielentilatutkimuksessa voi näytellä

Tuomioistuimet ovat tiukentaneet syyntakeettomaksi julistamista. Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapanin mukaan tuomioistuimissa jopa mielenterveysongelmista kärsivät ovat nykyään usein syyntakeellisia rikoksiinsa.

– Kehityskulku on se, että vuosi vuodelta yhä vähemmän todetaan ihmisiä syyntakeettomiksi, jolloin he ovat rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. Jussi Tapani kertoo.

Mielentilatutkimukseen lähettämisestä päättää aina tuomioistuin ja se tapahtuu välituomion yhteydessä. Tutkimus kestää yleensä pari kuukautta.

– Näytteleminen ei ole mahdotonta. Näin voi päätyä syyntakeettomaksi, eli ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa teostaan, mutta hyvin vaikeaa se on. Mielentilatutkimuksia on tehty kauan ja asiantuntemus on korkeaa, Tapani pohtii.

Pääosa mielentilatutkimuksista suoritetaan valtion sairaaloissa, joita ovat Niuvanniemen sairaala Kuopiossa ja Vanhan Vaasan sairaala.

Ior Bockin surmaaja poikkeuksellinen tapaus

Mytologi Ior Bockin viime vuonna surmannut intialainen mies käveli eilen vapauteen käräjäoikeuden istunnosta. Tekohetkellä miehen todettiin olleen syyntakeeton ja kärsivän mielenterveyden häiriöstä surmahetkellä. Mielentilatutkimuksen alkuun mennessä mies oli parantunut häiriöstään.

Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani pitää tapausta äärimmäisen poikkeuksellisena.

– Kuulostaa hyvin hämmästyttävältä. Mielenterveyden häiriöt ovat yleensä pysyviä. Ei niistä noin vain parannuta, jos yleisellä tasolla miettii, rikosoikeuden professori hämmästelee.

Suomessa henkirikoksen tehnyt on rikosoikeudellisesti vastuussa teostaan, jollei häntä tuomioistuimen määräämän mielentilatutkimuksen jälkeen todeta syyntakeettomaksi tai alentuneesti syyntakeettomaksi. Aukottomana ei Tapani järjestelmää pidä, vaikka mielenterveyshäiriöstä parantuminen on mahdollista.

– Tilanne voisi olla se, että vuosien pakkohoidon jälkeen todetaan, että henkilö on parantunut ja näin mielenterveyslain puitteissa ei ihmistä voida pitää pakkohoidossa niin sanotusti kärsimässä rangaistustaan.

Ilta-Sanomien haastattelema rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan rikoslaissa on ongelma. Laki uusittiin vuonna 2004.

– Tämä sotii yleistä oikeustajua vastaan, mutta oikeushan on toiminut täysin oikein lain puitteissa. Rikoslakia muuttamalla ei saada välttämättä ratkaisua tähän, että ihminen todetaan syyntakeettomaksi ja sitten parantuu ennen mielentilatutkimuksen alkua, jolloin häntä ei tuomita rangaistukseen, Tapani pohtii.

Lue myös:

    Uusimmat