Mielenterveysongelmista iso lasku yhteiskunnalle

Etenkin dementian hoito muodostaa ison osan terveydenhuollon kuluista. Asiantuntijan mukaan kuluja voitaisiin leikata reilusti puuttumalla lasten ongelmiin ajoissa.

Mielenterveyshäiriöt ja aivosairaudet vievät ison osan terveydenhuollon voimavaroista. Kuluja voitaisiin kuitenkin leikata puuttumalla ajoissa lasten ongelmiin. Vielä tehokkaampaa olisi tukea lapsiperheitä niin, ettei ongelmia koskaan edes tulisi.

Tuoreen selvityksen mukaan mielenterveyshäiriöt ja aivosairaudet aiheuttavat noin 40 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Vuoden 2004 osalta näiden kulujen suuruudeksi on arvioitu noin neljä miljardia euroa.

Turun yliopiston emeritusprofessorin Matti Sillanpään mukaan näin ei tarvitsisi olla. Kuluja voitaisiin mielenterveysongelmien osalta leikata puuttumalla jo varhain lasten ongelmiin.

- Lapset ja nuoret maksavat nyt siitä, että yhteiskunnan työvoimatarpeet tulevat tyydytetyiksi, kiteyttää Sillanpää.

Hänen mukaansa lapset joutuvat liian pienenä sinänsä hyvän hoidon piiriin. Lapset ovat kuitenkin hyvässä hoidossakin liiaksi oman onnensa nojassa.

Sillanpään mielestä sivuvaikutuksena ovat pahimmillaan syrjäytyminen ja yksinäisyys. Nämä taas lisäävät mielenterveysongelmia.

- Jos minä olisin diktaattori, olisi taloudellisesti yhtä houkuttelevaa olla kotona hoitamassa lapsia kuin työelämässä.

Sillanpään mukaan tärkeää olisi myös taata koulu- ja terveydenhuoltojärjestelmien voimavarat.

Dementiasta suurin lasku

Mielen ja aivojen sairauksista aiheutuvat kulut kertovat Sillanpään mukaan sairauksien yleisyydestä ja vakavuudesta.

Turun yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle kalleimmaksi tulee dementia. Sen jälkeen tulevat riippuvuudet ja mielialahäiriöt.

Hoidon lisäksi kuluja koituu myös sairastuneiden ihmisten työkyvyttömyydestä ja sairauspoissaoloista.

Tutkimus tarkastelee 12 yleisimmän mielenterveyden häiriön ja neurologisen sairauden kustannuksia ja niiden osuutta terveydenhuollon kustannuksista. Mukana ovat muun muassa mielialahäiriöt, psykoottiset häiriöt, alkoholiriippuvuus, epilepsia ja aivohalvaukset.

Tutkimus on julkaistu Acta Neurologica Scandinavica -lehdessä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat