Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat enimmäkseen tyytyväisiä hoitoon ja palveluun – kriittisin palaute tiedonsaantiin liittyvissä kysymyksissä

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat ovat enimmäkseen tyytyväisiä palveluun ja hoitoon. Kriittisintä palautetta avo- ja laitoshoidossa saatiin tiedonsaantiin liittyvissä kysymyksissä. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiakaspalautekyselystä.

–  Yllättävää oli se, että tiedonsaannissa oli vastaajien mielestä paljon ongelmia. Siihen he olivat vähiten tyytyväisiä näistä (palautekyselyn) väittämistä. Se on tietysti surullinen asia, sanoo THL:n erikoistutkija Satu Viertiö.

Toisaalta asiakkaat olivat tyytyväisiä kunnioittavasta kohtelusta ja siitä, että he kokivat tulleensa hyväksytyksi sellaisina kuin ovat.

–  Ne saivat järjestään parhaimmat keskiarvot, Viertiö sanoo.

Ensimmäistä kertaa toteutettu kysely tehtiin viime marraskuussa yli 400:ssa julkisen terveydenhuollon ja päihdehuollon hoitopaikassa. Avohoidossa lomakkeeseen vastasi yli 8  800 ja laitoshoidossa noin 1  100 asiakasta.

Tavoitteena on toistaa samankaltaisia asiakaspalvelukyselyjä tulevaisuudessakin.

Osa ei tiennyt, oliko hoitosuunnitelma tehty

Mielenterveyspalveluiden avohoidossa asiakkaat kaipasivat enemmän tietoa vertaistuesta, arkeen tukea antavien järjestöjen toiminnasta, sairaudesta, hoidon sisällöstä, potilaan oikeuksista ja lääkehoidosta.

Päihdepalvelujen asiakkaiden vastauksissa nähtiin eniten ongelmia läheisten mukaan ottamisessa, lääkärin tapaamisessa ja tiedon saamisessa asiakkaan oikeuksista.

Sekä psykiatrisessa laitoshoidossa että laitospäihdehoidossa oli avohoidon palveluita useammin ongelmia turvallisuuden kokemisessa hoidon aikana.

Hoitosuunnitelman laatiminen ei kyselyyn vastanneiden asiakkaiden mukaan toteutunut läheskään odotetulla tavalla. Osa ei edes tiennyt, onko hoitosuunnitelma tehty.

–  Tämä on tietysti heidän kuvansa siitä. Hoitosuunnitelma on voitu tehdä, mutta heillä ei kuitenkaan ollut siitä tietoa. Jos hoitosuunnitelma tehdään, se täytyy tietysti tehdä sillä tavalla, että potilas ja asiakas tietävät, että sellainen on tehty ja sellainen on olemassa, Viertiö sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat