Mielenilmaus kohdistuu valtion omistajapolitiikkaan

Itella kertoi viime viikolla uusista yt-neuvotteluista. Aiemmin tänä vuonna yhtiössä käydyt hallinnon yt-neuvottelut johtivat 70 työpaikan vähentymiseen. Nyt on alustavan arvion mukaan lähes 400:n ihmisen nykyinen työpaikka vaarassa.

Itellan konsernijohtaja Jukka Alho sanoo Huomenta Suomen haastattelussa ymmärtävänsä mielenilmausta mutta painottaa, että vähennykset ovat välttämättömiä.

- Nyt on pakon edessä monta muutosta tulossa, muun muassa lama. Puolet toiminnasta on muuta kuin postitoimintaa, ja näissä työt lähtevät pois, Alho kertoo.

Posti- ja logistiikka-alan unioni on pettynyt siihen, että hallituksen puheet eivät ole linjassa valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikan kanssa. Hallitus on vedonnut valtionyhtiöihin, etteivät nämä irtisanoisi tai lomauttaisi ihmisiä.

Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtajan Esa Vilkunan mukaan mielenilmaus ei kohdistu yhtiön johtoa vastaan.

- Mielenilmaus on selkeästi kohdistettu valtion omistajapolitiikkaan. Ymmärrämme liiketoimintaa, mutta osa postitoiminnasta on kannattamatonta. Ei ole oikein vaatia, että henkilökunta omilla työpaikoillaan maksaisi jatkossa kannattamattoman palvelun, Vilkuna sanoo.

Itella kertoo tekojensa perustaksi kilpailukyvyn parantamisen.

Postidirektiivi puhuttaa

Yt-neuvottelut ei ole ainoa asia mikä puhuttaa, vaan myös vuonna 2011 voimaan tuleva EU:n postidirektiivi jonka mukaan kilpailua tehostetaan kaupunkialueilla.

Tämä mahdollistaa sen, että jokin suuri maailmanlaajuinen toimija voisi ostaa esimerkiksi Uudenmaan postinjakelun. Jakelu tapahtuisi vain muutamana päivänä viikossa ja sillä ei olisi velvollisuutta jakaa postia joka kuntaan.

Alhon mukaan tämä on mahdollista.

- Ei tarvitse välttämättä ostaa, voi myös perustaa tällaisen yhtiön. Tällä tavalla on käynyt Euroopassa, esimerkiksi Ruotsissa, Englannissa ja Saksassa. Voidaan valita parhaat alueet ja jakaa posti vain joka toinen päivä. Silloin Itellalle jää maaseutu ja yleispalveluvelvoite, Alho kertoo.

Vilkunan mukaan päällekkäiset verkot tulevat syömään tuottavuutta ja tämä romahduttaa rahoituspohjan.

- Syntyy jatkuva paine työpaikkojen osalta. Toisaalta direktiivi takaa palvelutason. Eli työpaikkoja tulee jäämään, työpaikkoja tulee syntymään, niitä voi olla jopa enemmän kuin tällä hetkellä, mutta alan kokonaistuottavuus tulee laskemaan, Vilkuna summaa.

Katso konsernijohtaja Jukka Alhon ja puheenjohtaja Esa Vilkunan haastattelu
(Huomenta Suomi 22.04.2009)