Metsien sertifiointia suunnitellaan

Vapaaehtoisen sertifioinnin tavoitteena on ohjata metsien hoitoa ja käyttöä kestävään suuntaa ja edistää siten myös metsätuotteiden markkinointia.

Järjestelmän uskottavuus edellyttää kansainvälistä hyväksyntää, arvioi työryhmässä mukana ollut johtaja Hannu Valtanen Metsäteollisuus ry:stä. Hänen mukaansa toisen harjoituksen aihe on vielä suoraan kuluttajille suunnattu metsätuotteiden ympäristömerkintä ja tuote- ja raaka-ainetieto metsäteollisuuden yritysasiakkaille.

Liki 30 tahoa pääsi ylijohtaja Juhani Viitalan johdolla yhteisymmärrykseen metsien hyvän hoidon ja käytön kriteereistä. Mukana olivat muun muassa metsänomistajat, metsäteollisuus ja ympäristöjärjestöistä Suomen WWF ja Luonnonsuojeluliitto.

Työryhmästä jättäytynyt Luonto-Liitto arvosteli esitettyjä kriteerejä liian löyhiksi.

Sertifiointi ei ole pakollista

Kehitelty sertifiointimenettely perustuu vapaaehtoisuuteen eli siitä voi kieltäytyä. Työryhmä nosti ensisijaiseksi soveltamistasoksi metsäkeskuksen toimialueen, jolloin sertifikaatin hakijana on metsänhoitoyhdistysten tai metsänomistajien liitto.

Päätökseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö. Järjestelmään sitoutuvat hakijansa lisäksi alueen metsänomistajat, merkittävimmät metsäteollisuusyritykset, julkiset metsää omistavat yhteisöt, koneyrittäjät ja metsätyöntekijät.

Aluetasolle 37 kriteeriä

Aluetason sertifioinnin kriteereitä on 37. Niiden tarkoituksena on edistää metsien hyvää hoitoa ja terveyttä, metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitoa ja hoitoa, puuntuotantoa ja metsien monikäyttöä.

Esimerkiksi hakkuiden vuoksi syntyneiden, vielä uudistamattomien aukeiden alueiden ja siemenpuumetsiköiden osuus alueen talousmetsien metsämaan pinta-alasta saa olla enintään viisi prosenttia.

Iäkkäiden metsien osuus suojelualueet mukaan lukien pitää olla maan eri osissa yli 15 prosenttia. Etelä-Suomessa iäkkääksi puustoksi lasketaan yli 80-vuotiaat, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 100-vuotiaat ja Lapissa yli 120-vuotiaat.

Metsäkeskuksen on laadittava alueelle metsänhoitosuositukset, joissa otetaan huomioon taloudellisten näkökohtien lisäksi metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja ympäristöhaittojen torjuminen sekä sosiaaliset näkökohdat.

Metsänomistajille hyvityskriteerit

Uusilta metsätiesuunnitelmilta vaaditaan selvitystä luonto- ja ympäristöarvoista. Uudistusaloille on jätettävä monimuotoisuutta hyödyttäviä puita, joilla on edellytykset kehittyä järeiksi vanhoiksi puiksi. Erityisesti suojeltavien uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat on turvattava hakkuita ja metsähoitoa tehtäessä.

Kriteereihin kuuluu myös, että uudistusvaiheessa käytetään mahdollisimman kevyttä maanmuokkausmenetelmää. Taimikon synty on kuitenkin turvattava.

Jos sertifiointi tehdään tilatasolla, eikä metsänomistajakohtaiset kriteerit toteutu joiltakin osin, hakija voi saada hyvitystä muista toimista. Näitä hyvityskriteerejä on 12. Hyvitystä saa muun muassa puunenergian käytöstä lämmityksessä tai energiapuun toimittamisesta sekä puun käytöstä uudis- tai korjausrakentamiseen.
(STT)