Metsänielut Suomelle tärkein ilmastokysymys

Ilmastoneuvotteluissa Suomen kannalta keskeinen kysymys on se, tulkitaanko metsämme hiilidioksidin lähteeksi vai sitojaksi eli nieluksi.

- Minusta tämä on Suomen kannalta koko neuvottelujen tärkein kysymys. Kööpenhaminan neuvotteluissa ratkeaa pitkälti myös Suomen metsienkäytön tulevaisuus, sanoi kansanedustaja Sanna Perkiö (Kok.) tänään

Euroopan Parlamentin Suomen tiedotustoimiston järjestämässä tilaisuudessa.

Jos metsien hakkuut tulkittaisiin suoraan hiilidioksidipäästöiksi, se toisi Suomelle pahimmillaan 540 miljoonan euron vuotuisen lisälaskun.

- EU:n sisällä ympäristöministerit sopivat viime viikolla Suomelle edullisemmasta laskentatavasta, jolla suuri lisälasku vältetään. Mikään ei kuitenkaan takaa, että kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa päädyttäisiin Suomelle edulliseen laskentatapaan, varoittaa Sanna Perkiö.

- Tämä metsäkysymys on todella vaikea. Toisaalta pitäisi löytää järjestelmä, joka kannustaisi säilyttämään trooppiset metsät. Toisaalta mallin pitäisi olla sellainen, ettei se kohtelisi Suomen kaltaisia metsäisiä maita epäedullisesti, pohtii Vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi.

EU:n palattava ilmastoveturiksi

Ilmastoneuvotteluissa EU on luvannut 20 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä. Japani ja Norja ovat lyöneet neuvottelupöytään vielä suurempia vähennystavoitteita: Japani aikoo vähentää päästöjään 25 prosentilla ja Norja 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

- EU ei olekaan enää suurin vähentäjä. Olisi toivottavaa, että EU:n torstaina ja perjantaina pidettävä huippukokous pääsisi sopuun rahoituspaketista, jolla tuetaan kehitysmaita ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa. Näin voitaisiin päästä paikalleen jumiutuneissa ilmastoneuvotteluissa eteenpäin ja EU ottaisi itselleen jälleen johtavan roolin neuvotteluissa, toivoo Satu Hassi.

Sekä Perkiö että Hassi toivovat, että Kööpehaminassa saadaan yksimielisyys uudesta ilmastosopimuksesta.

- Paine sopimuksen aikaansaamiseksi on niin kova, että uskon sen syntyvän. Vähintäänkin pitäisi saada sopu hankalimmista poliittisista kysymyksistä. Virkamiehet voivat sitten setviä yksistyiskohtia pitkälle ensi vuoteen, se ei haittaa, sanoo Satu Hassi.

Lue myös:

    Uusimmat