Metsähallitus elvyttää tervahautoja

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Metsähallitus on ryhtynyt vaalimaan kulttuuriperintöään sytyttämällä tervahaudan Salamajärven kansallispuistossa.

    Perinteisesti ennen niittotöiden alkamista poltettavat tervahaudat palavat nyt eri puolilla Suomea. Myös metsähallitus on sytyyttänyt oman tervahautansa Perhon Salamajärven kansallispuistoon, joka historiasta tunnetaan suurten tervahautojen alueena.

    Tervanpolttoa ovat tähän mennessä harrastaneet Suomessa erilaiset kyläyhdistykset, mutta nyt on metsähallituskin havahtunut vaalimaan kulttuuriperintöä.

    - Salamajärven kansallispuistossa tervanpoltto on aikonaan ollut hyvinkin vilkasta toimintaa ja nyt halutaan tosiaan saadan vuoden - ylikin - katkoksen jälkeen palata isoisän tehtäviin, selittää puistonhoitaja Reijo Kuosmanen.

    Tervanpoltto alkoi Suomessa jo 1500-luvulla. Kun Etelä-Suomen puut oli myyty tervana maailmalle, siirryttiin Pohjanmaalle, joka kohosi sittemmin Suomen tervaparatiisiksi.

    Tervaa tervahaudasta.

    Perhon erämaametsistä hakattiin kaikki tervanpolttoon soveltuva puu. Alueelta löytyy vieläkin suuria tervahautoja, joiden halkaisijat liikkuvat kymmenissä metreissä ja joihin upposi kerrallaan satoja kuutioita puuta.

    Kun puulaivat katosivat, katosi myös tervantarve maailmalta. Suomessa tervaan uskotaan vieläkin lujasti ja kansa tiputtelee sitä ruokiin, juomiin ja löylyvesiin - innokkaimmat tervaavat autonpohjiaankin.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kulttuuri

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •