Metallirakenteiden vienti vauhdittui

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Metallirakenteiden vienti kasvoi viime vuonna lähes neljänneksen ja teräshallien vienti peräti 137 prosenttia, selviää kauppa- ja teollisuusministeriön tuoreesta toimialakatsauksesta.

    Metallirakenteita vietiin ulkomaille yhteensä liki 1,2 miljardilla markalla, mistä teräshallien osuus oli vajaat 100 miljoonaa. Alkuvuoden aikana vienti on lisääntynyt vajaat parikymmentä prosenttia ja uusia markkinoita odotetaan erityisesti Ruotsin mahdollisesti elpyviltä rakennusmarkkinoilta. Myös kotimaassa metallirakenteiden kysyntää on vauhdittanut rakentamisen vilkastuminen.

    Alan vienti suuntautuu lähinnä naapurimaihin eli Venäjälle, Ruotsiin, Norjaan, Saksaan ja Viroon. Toimialan vahvuuksina KTM:n raportti pitää laadukasta, kustannustehokasta toimintaa ja tuotantoteknologian keskimäärin korkeaa tasoa. Kilpailukyvyn parantamiseksi pitäisi kehittää projektiliiketoiminnan eri osa-alueita, markkinointia ja yritysten välistä yhteistyötä sekä tuotekehitystä. Ala tarvitsee myös uusia järjestelmätoimittajia.

    Alan kansainvälistä kilpailukykyä haittaa se, että perusraaka-aineilla on vähän vaihtoehtoisia hankintakanavia. Vientiin aikovien yritysten haasteena on lisätä koko henkilöstön kykyä toimia kansainvälisessä ympäristössä, ja eräillä sektoreilla on vaivana myös työvoimapula, raportissa todetaan. Metallirakenteiden valmistus käsittää tehdasvalmisteisten rakennusten lisäksi mm. siltojen ja siltaelementtien, kattopalkkien, pilareiden, sulkuporttien, aallonmurtajien sekä rakenteiden osien kuten levyjen, tankojen ja putkien kaltaisten tuotteiden valmistusta raudasta, teräksestä tai alumiinista. Alan tuotannon bruttoarvo kasvoi viime vuonna liki 8 prosenttia 6,4 miljardiin markkaan.

    Alalla toimii noin 1200 yritystä, joista suurimmat ovat Rannila Steel, PPTH Teräs ja Purso. Suurin osa on pieniä, alle 30 työntekijän yrityksiä. Yhteensä ala työllistää noin 9500 ihmistä.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •