Merita ryhtyy lyhentämään valtion pääomasijoitusta

Merita tarvitsee takaisinmaksulleen viranomaisten luvan. Sen saanti edellyttää, että pankin vakavaraisuus säilyy riittävänä. Valtion pääomasijoituksen kokonaismäärä Merita Pankin taseessa on 3475 miljoonaa markkaa. Merita suunnittelee lyhentävänsä pääomasijoitusta aluksi 1600 miljoonalla markalla. Vastaavan suuruisen pääomalainan Merita kerää kansainvälisiltä markkinoilta. Sattumalta Meritan kuuden ensimmäisen kuukauden voitto oli juuri tuo 1,6 miljardia markkaa. Loppuosan pääomalainasta eli hiukan alle 1,9 miljardia markkaa Merita ilmoittaa maksavansa hyvissä ajoin ennen vuosituhannen vaihdetta.

Korko nousee portaittain

Vauhtia takaisinmaksuun antaa valtion pääomasijoituksen portaittainen hinnannousu. Korko on sidottu valtion yhden vuoden velkasitoumusten korkoon. Tämän vuoden loppuun marginaali on 0,5 prosenttiyksikköä ja sen jälkeen vuoden 2000 loppuun 1,50 prosenttiyksikköä. Vuosituhannen vaihde on käytännössä takaisinmaksun takaraja, sillä silloin marginaali nousee 2,00 prosenttiyksikön portaissa 14 prosenttiin saakka.

Merita suunnittelee aloittavansa valtion pääomasijoituksen takaisinmaksun, vaikka valtion raha on vielä noin puolitoista prosenttiyksikköä edullisempi kuin markkinoilta saatava pääomalaina. Merita laskee, että pankki voi lainata edelleen kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta keräämäänsä rahaa, jolloin ratkaisevaksi tulee pankin maksama ja saama marginaali eikä korko.

Pääomalainasta Merita maksaa ensimmäisenä viitenä vuonna kuuden kuukauden Libor-korkoa vastaavan koron sekä noin 0,85 prosenttiyksikön marginaalin. Sen jälkeen marginaali nousee 2,25 prosenttiyksikköön. Lontoossa noteerattava kuuden kuukauden Libor-korko on tällä hetkellä 5,84 prosenttia.

Muut pankit harkitsevat

Valtion pääomasijoitus pankkeihin oli pankkikriisin aikaan vuonna 1992 yhteensä 7742 miljoonaa markkaa. Tällä hetkellä pääomasijoitusta on jäljellä 6618 miljoonaa markkaa. Suomen Säästöpankki ja eräät säästö- ja osuuspankit ovat maksaneet pääomasijoituksia valtiolle takaisin.

Postipankilla on valtion pääomasijoituksia 903 miljoonaa markkaa. Pääjohtaja Eino Keinäsen mukaan Postipankkikin miettii takaisinmaksua, mutta ei ole vielä tehnyt aikataulua eikä päättänyt, mistä uusi pääoma hankitaan.
-Valtion pääomasijoituksen edullisuus heikkenee koko ajan. Vuodenvaihteessa korko nousee prosenttiyksikön, Keinänen laskee.

Osuuspankeilla on 1530 miljoonaa markkaa valtion pääomalainaa. Se jakautuu runsaan 40 osuuspankin kesken. Osuuspankkikeskuksen mukaan takaisinmaksu riippuu pankkien tuloksesta ja vakavaraisuudesta, mutta tapahtunee kuitenkin lähivuosina.

Säästöpankeilla valtion pääomalainaa on 710 miljoonaa markkaa. Skopin osuus siitä on 580 miljoonaa markkaa ja säästöpankkien 130 miljoonaa markkaa.
-On luonnollista, että kun valtion pääomasijoitus kallistuu, jokainen harkitsee maksua, sanoo toimitusjohtaja Markku Ruutu Säästöpankkiliitosta.

Osa säästöpankeista on lainan jo maksanut. Jäljellä olevasta 130 miljoonasta markasta 90 miljoonaa markkaa on Aktia Säästöpankin taseessa.