Merimetsokanta kasvoi neljänneksellä

Suomen merimetsokanta on kasvanut lähes 25 prosentilla. Suomen merialueilta laskettiin tänä kesänä 17 700 merimetson pesää. Kasvua edellisvuodesta oli 3 300 pesää. Kasvua tapahtui kaikilla merialueilla Perämerta lukuunottamatta. Kasvu yllätti tutkijat.

- Kyllä se kieltämättä yllätti. Kasvu oli selvästi suurempi kuin kylmän talven jälkeen odotettiin, sanoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.

Kalastajia merimetson voittokulku harmittaa.

- Kyllä kasvu kuulostaa hurjalta. Se olisi varmasti ollut vielä suurempi, ellei Keski-Euroopassakin olisi kärsitty kylmästä talvesta. Hankala tilanne, päivittelee Airiston-Velkuan kalastusalueen isännöitsijä Timo Saarinen.

Kuka tuhoaa pesiä?

Merimetson pesiä hävitettiin tänä kesänä laittomasti yli 800. Tuhotöitä tehtiin Kustavissa, Luvialla ja Länsi-Turunmaalla.

- Se kertoo turhautumisesta ja siitä, ettei virallisiin toimiin enää uskota, arvioi Timo Saarinen.

Markku Mikkola-Roos on samaa mieltä.

- Tänä keväänä ei annettu riittävästi häirintälupia. Kalastajat ja saaristolaiset ovat tyytymättömiä ja sen takia otetaan oikeus omiin käsiin.

Poliisi ei vielä ole tavoittanut pesien hävittäjiä.

- Aina arvellaan, että kalastajat tuhoavat pesiä. Minä en usko, että kukaan kalastaja sellaiseen ryhtyy. Tuhotyöt voivat tulla syyllisille kalliiksi ja ovat tuomittavia. En tiedä, kuka luodoilla on käynyt: mökkiläiset, maanomistajat tai veneilijät, aprikoi Saarinen.

- Jos maalaisjärjellä ajattelee, tuhotöitä tekevät varmasti ne, joita merimetsot haittaavat. Osa tuhoista on selvästi tehty järjestelmällisesti eivätkä ne ole satunnaisten ohikulkijoiden tekosia, päättelee Mikkola-Roos.

Merikotkat vähentävät merimetsoja

Merikotkista on tullut jo merkittävä merimetsokannan harventaja.

- Merikotkat voivat jatkossa olla tässä isokin tekijä, kun merikotkakanta kasvaa 10 prosentin vuosivauhtia. Tänä kesänä merikotkat tuhosivat 250 pesintää Hangossa ja 30-40 Kustavissa, kertoo Markku Mikkola-Roos.

Jotkut lajit myös hyötyvät merimetsoista. Erittäin uhanalaisen etelänkiislan kanta on vahvistunut, kun se on siirtynyt pesimään merimetsoyhdyskuntien suojiin.

Jos merimetsokanta jatkaa kasvuaan, konfliktit kalastajien ja merimetsojen välillä varmasti lisääntyvät.

- Uskon, että ensi vuonna saamme luvat häirintään ja tärkeät kalastusalueet rauhoitetaan merimetsoilta. Aiomme panna lupahakemukset vireille jo syksyllä, jotta varmasti olemme ajoissa liikkeellä. Pitää määritellä omat alueet kalastajille ja merimetsoille, vaatii Saarinen.

- Tärkeillä kalastusalueilla merimetsojen häirintään voidaan antaa lupia. Merimetsojen kalastukselle aiheuttamat haitat pitäisi kuitenkin tutkia tarkemmin. Kalastajien saaliit eivät parane vain merimetsoja vähentämällä. Pitäisi esimerkiksi tutkia, ovatko verkkojen silmäkoot liian pieniä, ehdottaa Mikkola-Roos.

Lue myös:

    Uusimmat