Meriluonto voi vaihdella jopa saman saaren eri rannoilla

Meriluonnon monimuotoisuuden vaihtelu näkyy hyvin Helsingin edustalla sijaitsevan Harakan saaren rannoilla.

Saaren merenpuoleisella rannalla vesi on kirkkaampaa ja pinnanalainen meriluonto rikkaampaa kuin saastuneemmalla kaupunkipuolella.

Saaren suojaisan itäpuolen eli kaupunkipuolen vesikasvi- ja rihmaleväpainotteisessa lajistossa ja veden värissä näkyy Vantaanjoen vaikutus selvästi. Saaren länsipuolella eli merenpuoleisella rannalla aallokko on voimakkaampaa, vesi kirkkaampaa ja pinnanalainen meriluonto rakkolevineen ja siinä elävine monine lajeineen rikkaampaa.

Sukeltajan, Metsähallituksen suojelubiologi Mats Westerbomin saaliiden ero on hätkähdyttävä.

Suomen merialueiden vedenalainen luonto on yhä huonosti tunnettua. Sen systemaattinen kartoitus on alkanut vuonna 2004 Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (Velmu). Sukeltamisen lisäksi pinnanalaista luontoa tutkitaan erilaisilla kuvaamismenetelmillä. Robottikamerat pääsevät jopa 150 metrin syvyyteen. Merenpohjan geologiaan perehdytään useimmiten kaikuluotauksella.

Viime vuonna alkanut Finmarinet-hanke on osa Velmua. Hankkeen aikana kartoitetaan merenpohjan koostumusta ja eliöstöä. Lisäksi selvitetään luontotyyppien suojelun kannalta arvokkaiden vedenalaisten elinympäristöjen esiintymistä seitsemällä Suomen rannikon Natura 2000 -alueella ja niiden läheisyydessä.

Tänä kesänä tutkimusalus Muikku tekee biologisia kartoituksia Saaristomerellä ja tutkimusalus Geomari selvittää merenpohjan geologiaa Perämerellä ja Merenkurkussa. Metsähallituksen tutkimussukeltajat kartoittavat rannikon vedenalaista luontoa.

Helsingin saaristomeren tilaa voitaisiin kohentaa kiinnittämällä huomiota valuma-alueisiin.

- Tulisi vaikuttaa maatalouden päästöihin, haja-asutusalueen päästöihin ja ilmalaskeumaan. Tietysti jokainen pystyy vaikuttamaan myös omilla ratkaisuillaan. Jos pesee mattojaan meren rannassa ja heittää vedet mereen, niin siellä ne sitten on, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kirsi Kostamo.

Katso Tarja Hakulisen juttu

Lue myös:

    Uusimmat