Merenkulkulaitoksen syytetyt: Toimme etuja merenkulkulaitokselle, emme itsellemme

Muun muassa pääjohtaja Kyösti Vesterinen sanoo valvoneensa valtion etuja esimerkiksi silloin kun monitoimimurtaja Fennica vuokrattiin Brasiliaan vuonna 1998. Sopimukseen sisältyi korkotuottojakin yli 6 miljoona markkaa.

Vesterisen mukaan ei ole mitään pohjaa väitteille, että norjalainen osapuoli hyötyi kaupasta kun johtajia perheineen "voideltiin" Brasilian matkalla ennen sopimuksen tekemistä. Brasilian rahtaussopimuksessa saatiin hoidetuksi merenkululaitosta tuolloin vaivannut budjettivaje kuntoon, sillä se toi rahaa virastolle 35 miljoonaa markkaa.

Ulkomailla matkustelu oli kiireiselle pääjohtajalle ja hänen alaisilleen normaalia toimintaa, ei etua tai juhlaa. Vastaajien asianajajat korostivat lisäksi, että puolisoiden ja lasten mukana oloon joillakin matkoilla tulisi suhtautua "järkevästi", koska kansainvälisessä liiketoiminnassa ja etenkin merenkulkualalla se on vakiintunut käytäntö.

Pääjohtaja Vesterisen asianajaja Jukka Peltonen korosti, ettei puolison mukanaoloa ole sinänsä kriminalisoitu. Apulaisjohtaja Eeropekka Koivumäen asianajaja Aarno Arvela totesi, että yhdenkään laivan kastajaisissa ei ole kuohuviinipulloa rikkomassa karvainen merikarhu , vaan joku korkea-arvoinen nainen, sillä laivat ovat merenkulkijoille "feminiinejä". Naisia tarvitaan edustustilaisuuksissa.

Syytetyt pitäytyivät myös kannassaan, ettei heille tullut järjestelmällistä tietoa monitoimimurtajien vuokrauksen laskutusongelmista. Joka tapauksessa laskutuksen tekninen seuraaminen ei kuulunut heille, ei varsinkaan pääjohtaja Vesteriselle, jonka piti johtaa koko laitosta eikä vain jotain teknistä osa-aluetta, painotti asianajaja Jukka Peltonen.

Vaikeudet kilpistyivät norjalaisten kanssa vasta vuonna 1999, joka oli huonoa aikaa yleismaailmallisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Vuoden 1998 puolella maksuviiveitä oli kuitenkin jopa 80 miljoonan markan edestä ja niitä ryhdyttiinkin kotiuttamaan.

Monitoimimurtajien vuokrausta eli offshore-toimintaa ei voitu laskutushäiriöiden vuoksi kuitenkaan keskeyttää, koska merenkululaitos oli riippuvainen norjalaisista ja riuskaan perintään ryhtyminen olisi voinut viedä vastapuolen jopa konkurssiin. Se olisi vahingoittanut molempien osapuolten mainetta.

Toisaalta suomalaisten turvana oli DSND-konsernin antama kymmenien miljoonien markkojen takaus, sanoi vastaaja, ylijohtaja Heikki Muttilainen.

Helsingin käräjäoikeus jatkaa jutun käsittelyä torstaina, jolloin kuullaan vastaajia henkilökohtaisesti. Sen jälkeen alkaa todistajien kuuleminen.

(MTV3-STT)