Menokiistat viivästyttivät hallitusneuvotteluja

Menokehysten määrittely on osoittautunut työlääksi, koska olettamuksia valtion tulojen kehityksestä lähivuosina joudutaan oikaisemaan.

Arvioissa tulisi ottaa huomioon alkoholiveron alennuspakko. Myös arvonlisäveron tuottoarvioissa joudutaan menemään alaspäin. Vaikutus on vuonna 2007 noin 700 miljoonaa euroa.

Sen sijaan energiaverojen, kuluvan vuoden valtion osinkotulojen sekä EU:sta saatavien projektirahojen odotetaan lisääntyvän.

Tuleville vuosille jo vahvistettujen budjettikehysten pohjia joudutaan siten muuttamaan. Aiemmin sovittujen kehysten mukaan budjetin määrärahat olisivat vuodelle 2004 noin 36,5 miljardia euroa, eikä summa nousisi siitä kovinkaan paljon uuden hallituskauden aikana.

Veronkevennysten toteutuksista erimielisyyttä

Menojen käsittelyn rinnalla on haettu poliittista yksimielisyyttä myös tulopuolen isoista linjoista. Yhteisymmärrys on veronkevennyksistä, mutta niiden suuruus ja toteutustapa ovat sopimatta.

Verotuksellisilla keinoilla yritetään saada talouskasvu nousuun siten, että vaalikauden lopulla olisi jotain jaettavaa. Osa tästä jaettavasta on määrä ohjata velanmaksuun ja osa elinkeinotoimintojen vauhdittamiseen. Kysymykseen tulisivat sekä tuloverotuksen että työnantajamaksujen tarkistukset.

Keskustelussa ovat olleet esillä mm. palvelualojen sosiaaliturvamaksujen kevennykset työllisyyden kohentamiseksi ja työttömyysmenojen pienentämiseksi.

Talous-, työllisyys- ja veroasioita pohtinut Antti Kalliomäen (sd.) työryhmä oli koolla vielä torstai-iltana. Alun perin tulokehysten odotettiin valmistuvan jo torstai-aamuksi, mutta työssä otettiin aikalisä.

Menopuolella kerrottiin edelleen olevan noin sadan miljoonan euron suuruinen näkemysero. Kalliomäki kertoi, että SDP:n esitys vaalikauden menolisäyksiksi on 1,1 miljardia ja keskustan 1,0 miljardia euroa.

Kohdennuksista on kuitenkin erilaisia näkemyksiä. Kyse on mm. siitä, miten palvelut ja tulonsiirrot suhtautuvat toisiinsa. Kalliomäen mukaan veronkevennyksillä tulee olla selkeä yhteys työllisyyden kohenemiseen, eivätkä ne saa uhata palvelujen rahoittamista vaalikauden aikana.

Maatalous kiistakapulana

Neuvottelulähteiden mukaan erimielisyyttä oli mm. maataloustuesta. SDP:n puolella riitaa kuvailtiin suureksi, kun taas keskustan riveissä ihmeteltiin tällaista käsitystä.

Hallitusneuvottelujen vetäjä Anneli Jäättenmäki huomautti, että maatalous on neljän vuoden kehyksissä hyvin pieni menoerä. Hänen mielestään neuvottelut ovat kaiken kaikkiaan sujuneet tyydyttävästi myös aikataulujen kannalta, eivätkä näkemyserot ole suuria.

- Jos toisena neuvottelupäivänä olisi ohjelma jo valmiina, silloin voisi moittia, etteivät hallitusneuvottelijat ole kiinnostuneita kansalaisten asioista. Kysymys on kuitenkin paperista, jossa määritellään suuntaviivat neljäksi seuraavaksi vuodeksi, Jäätteenmäki korosti.

SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen ei ollut täysin tyytyväinen neuvottelujen ilmapiiriin.

(MTV3-STT)
Katso Vesa Kallionpään juttu
(Seitsemän uutiset 10.04.2003)

Ekonomistit ovat kauhistelleet hallitus-neuvotteluista tihkuneita talous-linjauksia. (Talousuutiset 10.04.2003)