Melu vaanii vapaa-aikana

Tämä käy ilmi Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksen ja Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa mitattiin katsomotilojen melua mm. jääkiekko- ja lentopallo-otteluissa, klassisen musiikin konserteissa ja Kuopion tanssiviikon esityksissä. Samalla ihmisiltä kysyttiin, millaiseksi he arvioivat äänen voimakkuuden.

Tutkimuksen mukaan vain klassisen musiikin konsertit, joissa ei käytetty äänen vahvistusta, olivat kuulon kannalta turvallisia.

Brasilialaiset panivat parastaan

Yli puolessa tutkituista tapahtumista melualtistus oli niin suurta, että pelkästään sen seurauksena ylitettiin päivittäisen henkilökohtaisen melualtistuksen turvaraja (75 dBA). Lisäksi yhdessä tapahtumassa ylittyi kuulovamman riskiraja, joka on 85 desibeliä. Urheilutapahtumien keskiäänitaso oli keskimäärin 87, konserttien 77 ja tanssiesitysten 92 desibeliä. Urheilutapahtumissa melun määrään vaikuttivat tauoilla kuullut mainokset ja otteluselostus, ei niinkään yleisön kannustuksen määrä.

Yllättäen suurimpaan keskiäänitasoon, 94,9 desibeliin, yllettiin Kuopion tanssiviikolla, afrobrasilialaisen tanssiesityksen aikana. Esityksen äänentoisto oli sähköisesti vahvistettu.
-Varsinkin tanssiesityksissä desibelit olivat yllättävän korkeita. Tästä esityksestä toipuminen kesti 390 tuntia eli 16 päivää, kertoo tutkija Sami Madetoja.

Tutkimuksessa määriteltiin toipumisaika, joka tarvitaan, jotta melualtistuksen kohottama keskiäänitaso laskisi jälleen alle 72 dBA:n.

Iällä vaikutusta melun kokemiseen

Tutkimus tehtiin Kuopiossa viime keväänä ja kesällä. Äänen voimakkuutta arvioi 445 ihmistä. Iällä oli vaikutusta arvioihin. Vanhemmat ihmiset arvioivat äänen voimakkuuden korkeammaksi kuin nuoret. Sukupuolella ei ollut vaikutusta.

Kyseessä on ensimmäinen vapaa-ajan melun äänekkyyden arviointia ja todellisten äänitasojen suhdetta koskeva tieteellinen tutkimus. Tutkimus liittyy laajempaan vapaa-ajan melun tutkimuskokonaisuuteen.
(STT)