Meksikon kauppakokouksen neuvottelupohja saa arvostelua

Maailman kauppajärjestön WTO:n viides ministerikokous saa kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä. Niiden mielestä kehitysmaat jäävät neuvotteluissa alakynteen.

Kehitysmaat ja niitä tukevat kansalaisjärjestöt arvostelevat ankarasti maailmankaupan vapauttamisen lisäämiseen tähtääviin neuvotteluihin tehtyä esitystä.

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa katsoo esityksen olevan katastrofi kehitysmaiden maataloustuotannolle, sillä se on tehty täysin länsimaiden ehdoilla. Jos esitys toteutuu, Kepan mukaan teollisuusmaiden verovaroilla tukemien maataloustuotteiden dumppaaminen kehitysmaiden markkinoille jatkuu, sillä kehitysmaiden olisi tiputettava suojatullejaan, mutta teollisuusmaiden julkinen tuki omalle tuotannolle saattaisi jopa helpottua. Se lisäisi nälänhätää.

Maailman kauppajärjestön WTO:n viides ministerikokous pidetään Cancunissa Meksikossa syyskuun puolivälissä. Esitys Cancunin neuvotteluasiakirjaksi julkistettiin viime sunnuntaina. Kiistanalaisimmat kohdat koskevat maataloutta.

Koordinaattori Sari Laaksonen Kepasta sanoi esityksen noudattavan pitkälti Yhdysvaltain ja EU:n yhdessä laatimaa mallia, jossa ne hakivat mahdollisuutta jatkaa maataloustuotantonsa tukemista aiemmista erimielisyyksistään huolimatta.
- Miksi pohjaksi otetaan näiden esitys? Muitakin esityksiä on tullut, hän ihmetteli Helsingissä.

Ongelmallisena Laaksonen pitää myös sitä, että esityksellään WTO rikkoo itse laatimiaan sääntöjä, sillä WTO:n jäsenmaiden edustajat eivät ole saaneet sitä käsiteltäväkseen yleisneuvostossa, vaan se pistettiin jakeluun neuvoston puheenjohtajan nimissä. Laaksosen mielestä WTO kylvää näin itse siemeniä tyytymättömyydelle, joka voi johtaa yhtä jyrkkiin mielenilmauksiin kuin aikanaan Seattlessa Yhdysvalloissa. Mielenosoitukset päättyivät poliisin ja mielenosoittajien välisiin väkivaltaisiin yhteenottoihin eikä WTO-kokouksessa saatu tuloksia aikaan.

Kaikkien ääni ei ole yhtä voimakas

Esityksen pelätään ennakoivan Cancunin kokouksen lopputulemaa. Vaikka WTO:ssa päätökset tehdään yksimielisesti, Kepan kehityspoliittinen sihteeri Linus Atarah huomautti, että kehitysmailla ei ole todellisia mahdollisuuksia sanoa ei.
- Jyrkkä kanta WTO-kokouksessa voi esimerkiksi katkaista lainoituksen kansainvälisiltä järjestöiltä ja rikkailta teollisuusmailta. Neuvotteluissa muistutetaan kaikesta tästä, hän sanoi.

Laaksonen korosti, että tuontitullit ovat kehitysmaiden ainoa keino suojata omaa maataloustuotantoa teollisuusmaiden dumppausta vastaan. Esitys toisi tähän rajuja muutoksia, mutta siinä ei luvata mitään julkisten tukien leikkauksesta. Tukeen on varaa vain kehittyneillä mailla, mikä heikentää kehitysmaiden mahdollisuuksia onnistua elintarvikekaupassa.

Laaksonen kertoi, että ehdotetulla mallilla julkinen tuki saattaisi jopa lisääntyä, kun tukimuotojen kilpailua vääristävää voimaa arvioitaisiin aiempaa lempeämmin eli kokousslangilla tukimuotoja siirrettäisiin laatikosta toiseen.
- Kestävän kehityksen mukaisen kaupan tukeminen on hyvä asia, mutta tässä ei ole kontrollimekanismia, jolla estetään tuetun liikatuotannon käyttö dumppaamiseen, hän sanoi.

Laaksosen mukaan tilannetta pahentaa se, että etenkin Yhdysvaltain tukemat tuotteet kuten maissi ja soija ovat kehitysmaille elintärkeitä tuotteita, eikä esitys mahdollista ruokaturvan kannalta "erityisten tuotteiden" listaamista. Sillä kehitysmaat ovat hakeneet mahdollisuutta suojata joitakin tuotteita korkeammilla tuontitulleilla.

Kiistaa myös muista aiheista

Atarahin mukaan esitys Cancunin neuvotteluasiakirjaksi on ylipäätään raskas ja monet aiheet niin pahassa umpikujassa, että kokouksesta voi tulla yksi vaikeimpia. Maatalouden ohella kiistaa on muiden muassa henkisen pääoman oikeuksia koskevasta sopimuksesta eli Tripsistä ja uusien aiheiden tuonnista kokoukseen.

Suomi saa Atarahilta moitteita juuri uusista alueista, sillä Suomi ajaa hänen mukaansa muita EU-maita innokkaammin investointien vapauttamista. Tripsissä yhtenä ongelmana on Dohan kokouksessa kehitysmaille luvattu mahdollisuus valmistaa kalliiden aids- ja muiden lääkkeiden kopioita. Se on jäämässä kuolleeksi kirjaimeksi, sillä poikkeusta patenttisuojaan on rajoitettu. Esimerkiksi Intia ei voisi myydä kopiolääkkeitä niitä kipeästi tarvitsevalle toiselle kehitysmaalle, vaikka sillä olisi oikeus poikkeukseen, mutta ei voimavaroja lääkevalmistukseen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat