Medvedev ja Putin kampanjoivat kasvattamalla sotilasmenoja

Venäjä aikoo pitää sotilasmenot korkeina. Presidentti Dmitri Medvedevin mukaan Venäjä on suurvalta ja armeijan varustuksen sekä määrärahojen on oltava sen mukaisia. Hänen mielestään kyse on arvovallasta.

Kyse on myös kampanjoinnista duuman- ja presidentinvaalien lähestyessä.

– Emme voi olla panostamatta asevoimiimme Venäjän standardeja vastaavaa määrää. Emme ole mikään banaanivaltio, Medvedev julisti Tsheljabinskissa viime viikolla.

Venäjä sijoittaa armeijansa uudistamiseen ja varusteluohjelmaan tällä vuosikymmenellä vajaat 500 miljardia euroa. Tavoitteena on uudenaikaistaa 80 prosenttia koko sotilaskalustosta.

Seuraavien kolmen vuoden budjettisuunnitelma lupaa sotilasmenoihin yli 60 prosentin korotuksen. Inflaatio-odotukset huomioiden tämä tarkoittaa noin 40 prosentin reaalilisäystä.

– Lisämenot kohdistuvat etenkin laivaston ja maajoukkojen uusvarusteluohjelmaan, strategiset ydinaseet mukaan lukien, summaa puolustusasioiden analyytikko Pavel Felgenhauer.

Felgenhauerin mukaan Venäjän sotilasbudjettia on kasvatettu määrätietoisesti Vladimir Putinin valtaantulon jälkeen. Myös runsaat öljytulot ovat edistäneet asiaa.

Felgenhauer arvioi Venäjän sotilasbudjetin olevan jo Britannian tai Ranskan tasoa.

– Yhdysvalloista ollaan kuitenkin huomattavasti jäljessä.

Georgian sota paljasti puutteet

Medvedev ja Putin lisäävät sotilasmenoja useista syistä.

– Usein on kyse tarpeesta antaa rahaa tietyille henkilöille, suunnitelmille ja teollisuudenaloille, pohtii tutkija Nikolai Petrov Moskovan Carnegie-keskuksesta.

Petrovin mukaan budjetin kasvattaminen on keino lisätä kannatusta vaaleissa ja antaa rahaa suuryhtiöille kuten Putinin ystävien johtamille valtionyhtiöille.

– En usko, että suunnitelmat toteutuvat kokonaisuudessaan, hän sanoo.

Medvedevin mielestä armeija tarvitsee nykyistä toimivampaa viestiteknologiaa ja Venäjällä valmistettuja miehittämättömiä lentokoneita.

– Näitä osa-alueita on laiminlyöty jo kauan, ja niistä on tullut kipupisteitä, Medvedev valitteli.

Puutteet tulivat esille erityisen selvästi Georgian sodan aikana.

Massiiviselta kuulostavan varusteluohjelman voi nähdä myös aiemmin tekemättä jääneiden uudistusten korjausliikkeenä. Venäjä on yrittänyt uudistaa asevoimiaan toistuvasti 2000-luvulla, mutta yritykset ovat epäonnistuneet.

Päämäärät entisessä Neuvostoliitossa

Analyytikko Felgenhauerin mukaan Putin määritteli äskettäin tulevaa puolustusta, kun hän kertoi halustaan perustaa "Euraasian unionin". Putin korosti, että entisten neuvostotasavaltojen täytyy tiivistää taloudellista yhteistyötään.

– Kyseessä on vanhojen rakenteiden palauttaminen, verrattakoon sitä sitten Neuvostoliittoon tai Venäjän imperiumiin, Felgenhauer sanoo

Hän arvioi, että Putinin asettamat strategiset päämäärät sijoittuvat entisen Neuvostoliiton rajojen sisäpuolelle. Felgenhauerin mukaan varustelua ei ole suunnattu EU:ta vastaan.

– Kremlille tärkeintä on se, ettei Venäjää häiritä palauttamasta yhteyteensä entiseen Neuvostoliittoon kuuluneita alueita, hän arvelee.

(MTV3–STT)

Katso Maarit Roihan juttu Moskovasta (Seitsemän uutiset 8.10.2011)

Lue myös:

    Uusimmat