Mediatutkija varhaisjakelusotkusta: Miksi Itella ja valtio hätäilevät?

Sanomalehtien kiristynyttä taloustilannetta ei ole parantanut Itellan ilmoitus nostaa varhaisjakelun hintoja. Tämä sai osan lehtitaloista lopettamaan aamujakelusopimuksensa. Kärsijänä on lukija, joka saattaa saada aamun sanomalehtensä pöytään vasta iltapäivällä tai pahimmillaan viikonloppulehtensä vasta maanantaina.

– Jos halutaan mennä kohti sähköistä mediaa, sitä pitäisi tukea kunnolla, toteaa MTV Uutisten Huomenta Suomessa vieraillut mediatutkija Maria Lassila-Merisalo.

Lassila-Merisalon mukaan valtion olisi pitänyt laskea digijulkaisemisen arvonlisäveroa nykyisestä 24:stä. Se olisi antanut rohkaisevan viestin alalle. Nyt viesti on ristiriitainen.

"Jos halutaan mennä kohti sähköistä mediaa, sitä pitäisi tukea kunnolla."

– Kehysriihen mediatuki antaa sen 30 miljoonaa euroa tulevina vuosina innovaatioon, ja sillä ei tueta perinteistä paperilehden jakelua, mutta sillä tuetaan uusia tapoja digitaaliseen jakeluun. Tukea olisi pitänyt myös rajata: nyt se on vain vahvoille olemassaoleville instituutioille, niin se on ristiriidassa journalistisille start up -yrityksille, Lassila-Merisalo jatkaa.

Lassila-Merisalo ja Kainuun Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki uskovat, että suomalaiset ottavat sanomalehden lukemisen tabletilla tai sähköisellä paperilla lopulta omakseen.

– Tunnen 70–80-vuotiaita, jotka lukevat uutisia sujuvasti tabletilta. Esimerkiksi Hufvudstadsbladetin kokeilu jakaa lukulaite lehtensä tilaajille Ahvenanmaalla on osoittanut varsin hyviä tuloksia, Lassila-Merisalo jatkaa.

– Meilläkin jo 15 prosenttia lukee näköislehteä tabletilla. Mutta se kestää aikaa. Lisäksi tällä hetkellä puhutaan enemmän siitä, millaisia postimerkkejä Itella saa painaa, vaikka pitäisi puhua siitä, millainen mahdollistaja sen pitäisi olla tässä kokonaisuudessa, Pirttijoki sanoo.

"Aamukahvihetki pyhitettävä"

Lassila-Merisalo ja Pirttijoki pitävät sanomalehden lukua aamukahvipöydässä yhä erityisen pyhänä suomalaisille.

"Tunnen 70–80-vuotiaita, jotka lukevat uutisia sujuvasti tabletilta."

– Sanomalehden tärkein primetime on aamussa. Siinä selitetään eilispäivän uutisia ja analysoidaan niitä. Meillä lehti-ilmoittelukin perustuu siihen, että kerrotaan sen päivän asioista, olisi se aika vaikea yhtälö, että se tulisi sitten kauhean myöhään, Pirttijoki jatkaa.

Pohjanmaalla pöyristyttiin, kun Helsingin Sanomat tiedotti 10 000 haja-asutusalueen tilaajilleen, että viikonlopun lehti toimitetaan vasta maanantaina.

– Erityisesti sunnuntain lehti on sellainen, että sen haluaisi rauhassa aamukahvikupposen kanssa saada nauttia, Lassila-Merisalo tuumaa.

Lehteä luetaan toki jo tabletilta ja muilta lukulaitteilta. Niiden lisäksi Helsingin Sanomilla on vireillä entistäkin kevyempi malli.

"Olisi vaikea yhtälö kertoa lehdessä päivän asioista, ja se lehti tulisi sitten kauhean myöhään."

– Mielikuva voi yhä olla, että ollaan ne isot pöytäkoneet käsissä siinä aamiaispöydässä. Hesarilla testataan sähköisellä paperilla toimivaa lukulaitetta, se on ohut ja kevyt ja suurin piirtein a4-paperin kokoinen, toimii aurinkokennolla, siinä ei ole sitä rasitetta piuhoineen.

– On eri asia, kun Hesaria viedään kauas, vaikka se onkin yksi ainoita valtakunnan laajuisia lehtiä. Mutta kyllä maakunnan ykköslehti pitäisi saada perille oikeana aamuna, Lassila-Merisalo painottaa.

Kainuun Sanomissa Itellan toimintaan turhauduttiin niin paljon, että lehti vaihtoi varhaispalvelun tarjoajaa.

– Ainakin se oli parempi ratkaisu mitä me oltaisiin koskaan Itellan kanssa pystytty pääsemään, Pirttijoki toteaa.